torstai 4. marraskuuta 2010

Lankalaatikkoon hifistelyä


Lankalaatikkoni sai tänään korkealaatuisen lisäyksen, hifi lankaa:




"Anna hyvän kiertää" toteutui jälleen kerran; sain "ritvikseltä"  lankavyyhdin.

KIITOS <3 data-blogger-escaped-b="">





Nyt sain ekan kerran tätä ihan kädessä kokeilla. Paljon olen lukenut ja kuvia nähnyt, ihmetellyt langan saamaa suosiota - suorastaan hurmosta - mutta kyllähän tämä on oikein erinomaisen tuntuista. Kierre on tosi hyvän oloinen.

Vyyhdissä on niin paljon lankaa (574yd/150g), että saan tästä polvisukat, niin oli Maaritkin ajatellut. Ensin tuli mieleeni Kalajoki-sukat mutta taidankin tehdä "Nine to Five socks". Valkoisessa sen kuvio saattaa tulla kivasti esille. Mieli tekisi aloittaa heti just nyt, mutta teen kuitenkin pari kaulaliinaa ensin pois alta.


KS

tiistai 2. marraskuuta 2010

Julkkispäivä


Tietysti, tottakai mä menin katsomaan prinsessaa ja prinssiä! Mun Ville on viikon vanhempi kuin Victoria, niin on tullut hänen elämää seurattua. Ja muutenkin Ruotsin kuninkaalliset on lähellä, maantieteellisesti ja historiallisesti.

Poliiseja oli paikalla runsaasti, tarviiko niitä? Eihän kansa tämmösissä tapaamisissa rettelöimään rupea, eihän?


Kaupungintalon huiskutusterassi


Lehdistökatos


Paljon oli väkeä kertynyt torille ja kaduille


Liput liehuivat viileässä tuulessa


Tarkemmin katsottuna siellähän oli mies mukana jo edellisessä kuvassakin


Siellä he nyt huiskuttavat! Ja kansa hurrasi ja taputti!


He asuvat torin vieressä hotelli Havenissa.




Mulla jäi odotteluaikaa kun oli treffit Veen kanssa. Istuin Sypressin ihanassa tuolissa pipoa neuloen. Useampikin ihminen kaupassa piipahti "huiskutusmatkallaan" ja jutuista päätellen muutama taisi olla enemmänkin tuttuja kauppiaalle.

Yksi miesasiakas oli myös ollut Kauppatorilla ja koska mä en ollut kuullut Vickanin puhetta selvästi niin pyysin miestä kertomaan mitä oli puheesta kuullut. Jeps, asia selvis ja hän siitä sitten lähti työhuoneelleen Suomenlinnaan. Siinä kohdassa mulla alkoi kellot kilistä = työhuone Suokissa, soitinkotelo selässä, tutun oloinen ääni . . .!? Kysyinpä Tuulialta kuka se äskeinen mies oli? Voi jysäys: J. Karjalainen! Yks mun lemppareista! Varsinkin Lännen Jukan laulut. Ja missä se Väinö on, jaksaa aina nostaa hymyn huulille. Mä sujuvasti kuuntelen radiosta ja tunnistan kuka milloinkin laulaa mutta en mä mitään kuvalehtiä selaile niin, että taiteilijoiden naamat olis muistissa.

Tämmönen päivä tänään;)

KS

lauantai 30. lokakuuta 2010

Kirjamessut ja Viini, ruoka & hyvä elämä sekä Musiikki







Eilen, perjantaina, kävin Helsingin kirjamessuilla. Siellä vierähtikin reilu viisi tuntia! Hyväkin sai taas pikkusen kierrätystä: olin saanut messuille kaksi lippua, joista toisen annoin sisäänmennessäni lippujonossa seisoneelle vanhemmalle naishenkilölle. Hän oli tietysti äimänkäkenä mutta otti lipun kiitollisena vastaan.

Ruokamessupuolelta ostin Ferrari Pate di olive -oliivipateeta ja Chovi Alliolia sekä Petris praliineja, parissa lajikkeessa on suolaa! En ole vielä raaskinut maistaa mutta ihan varmasti on hyvää. Myös yhden teepaketin ostin, sitä ei saa kaupasta, mutta en esittele sitä koska se on lahjaksi tarkoitettu. Musiikkipuolella en ehtinyt käymään.

Helsingin kaupungin museokaupan tuote: Joulunodotusta Hakasalmen huvilassa 1880-luvun alkupuolella, joulukalenteri itselleni. Kalenterissa on henkilöitä Aurora Karamzinista palveluskuntaan. Kalenteriluukkujen tapahtumista kerrotaan kivasti, monenlaisia jouluvalmisteluita tehdään.


Petris praliinit




Ostin! kirjan! Yleensä en osta kirjoja, käytän kirjastoa. Tämän esittelypöydällä oli luettavana muutama runo tästä kirjasta. Ne olivat hyviä ja yksi kolahti niin, että sai minut hymyilemään ja naurahtamaan. Siinä hetkessä tein ostopäätökseni. Juttelin kirjailijan kanssa antoisan hetkisen. Pikkusen olen kurkkinut tekstiä, se on just niin , niin . . . .  jees. Nyt tekisi mieli ahmia kerralla koko kirja, mutta täytyy malttaa lukea runot vähitellen, ettei tule ähkyä ja on jotain kivaa mitä odottaa.

Arja-Liisa Landén: Paratiisi sydämessäni




KS

Piipahdus Tallinnassa


Olen muutaman kerran käynyt Vuosaaren pohj.ostarilla Lähioaseman kässäkerhossa. Kaikki haluaisivat Tallinnaan mutta mepä Hannelen kanssa otettiin ja lähdettiin ihan oikeasti, Eckeröllä kuten minulla on tapana ja edullistahan sillä on reissata (10,00).

Hannele ei ollut käynyt näissä "must" lankakaupoissa, joten hänelle oli paljon uutta koettavaa. Minä en ollut ennen käynyt Rimissä ruokaostoksilla, joten jotain uutta minullekin.

Sää oli tuhnuinen mutta ihan ok, ei satanut eikä tuullut. Menomatkalla merellä oli tuulta sen verran, että laiva hidasti hieman vauhtiaan mutta viivästys oli vain vartin verran.




Karnaluksista ostin Cloverin Soft Touch virkkuukoukkuja niin, että nyt minulla on kaikki koot, joilla mahdollisesti virkkaan. Tämä on niiiiin hyvä koukkumalli, että virkkaus sujuu kuin tanssi. Nyt näitä oli hyllyssä runsaasti. Kaikenvaralle ostin Kacha-kerroslaskurin ja Cloverin silmukkamerkkejä, koskaanhan ei tiedä milloin tällaisille tulee tarvetta (lahja, arvonta tms. ylläritapaus).


Kulta- ja hopearihmaa ryijyprojektiini, uudenmallinen langanpujottaja on tarkoitettu paksummalle langalle ja neulalle kuin se perinteinen pieni pujottaja. Reiänreunat ostin jo kevättä varten, teltan helmasta oli muutama vahvike irronnut. Pienen pieniä kilikelloja kahta laatua, niitähän saatta kohta tarvita ties mihin;)


Liann Lõngadissa kävimme myös. Sieltä Hannele osti kaksi pussia nappeja, 4.50/pussi ja pussissa on tosi paljon erilaisia nappeja. Myös pari emaloitua erikoishienoa nappia hän osti. Minä en sieltä mitään ostanut mutta siitä viereisestä kirjakaupasta ostin lapaskirjan tuliaistilauksena.

Pronksi Lõngapoodissa olikin tällä kertaa myyjinä Anun mies ja poika! Anu itse oli lepäilemässä Kreikan lämmössä. Minä tietysti ostin taas Any-sukkalankaa. Ehkä näistä tulee lapasia, tai sitten ei. Olenhan neulonut jämiä pois ja lankavarastoni on reilusti alle 10 kiloa niin eiköhän nämä ole sallitut varastonlisäykset vaikka niistä en heti mitään neuloisikaan. Värit valikoituivat sen mukaan että sopivat keskenään, ainakin jonakin yhdistelmänä, sekä sopivat jo olemassa oleviin Any-lankohini.


Menomatkalla aika hujahti niin nopsaan, että olin unohtanut rahanvaihdonkin mutta onneksi vaihto onnistui vielä kun laiva oli jo maissa. Juu, saahan satamassakin vaihtaa ja kaupungillakin mutta Infossa on niin tuttua ja turvallista vaihtaa valuuttaa. Forex on toinen mitä käytän rahanvaihtoon. Noh, kohtahan sitäkään ei tarvitse tehdä.

Karnaluksissa näkyi nyt hintalappuja siellä täällä hyllyissä. Esim. puikkohyllyssä on hintalappu, jossa on merkitty hinnat per puikkokoko tai puikkolaatu. Siis jokaisessa puikkotelineessä ei ole lappua vaan yhdellä lapulla kerrotaan useamman koon hinta. Hinta on myös euroissa ja ainakin joissain oli hinta verollisena, siis se +20 % oli jo hinnassa.

Mutta jos hintalappuja tms. katsotte niin olkaa tarkkoina mitä niissä oikeasti lukee, en ota vastuuta tästä hintalappu-kirjoittamisesta. Eurot käyvät Karnaluksissa jo ihan koko laskun maksamiseen. Mitkään maksukortit eivät käy eivätkä tällä tietämällä koskaan tule käymäänkään. Korttimaksukulut olisi lisättävä tuotteiden hintoihin.

Karnaluksissa juttelin pariskunnan kanssa, joka olikin löytänyt paikan minun nettisivujen ohjeilla! Ja blogikommentteihin tulee silloin tällöin kiitoksia ohjeista. On todella mukavaa lukea ja kuulla, että Tallinnan lankakauppojen vinkeistä on ollut hyötyä ja iloa niin monelle.

Ilomielin jaan tätä tietoa kaikille käsityöfriikeille. Ohjeet ja kuvat ovat nyt kyllä vähän sekavasti mutta yritän, yritän saada ne parempaan järjestykseen ja jotenkin omaksi kategoriakseen tai jotain. Uusia kuviakin otan kunhan on hyvä sää, tällä reissulla oli vähän kiikunkaakun olisivatko kuvat onnistuneet, ja toisaalta unohdin kuvata silloin kun sen hetki olisi ollut.

Päivän piristys


Emalinen kaurakoru, ostettu keramiikkatehtaan myymälästä

mikä on siinä ennen kun mennään Pronksin puolelle.



Näitä ja Kirjamessujen ostoksia kuvatessani mietin, että miksi näitä ostoksiani oikeastaan esittelen. Useimmat on nähneet lankakerän ja kirjoja. Laitanpa mietintämyssyyn, josko ostoksia en enää tällä tavalla kuvaile, hmm.

KS


perjantai 29. lokakuuta 2010

Anteeksipyyntö




Vilpittömästi pyydän anteeksi Directalta, että oletin heidän käyttäneen luvatta ottaamani valokuvaa: Anteeksi.

Kirjoitin asiasta blogiini 19.10.2010 otsikolla Tekijänoikeudesta. Vasta keskiviikkona 27. pvä lähetin e-meilini asiasta Directalle ja jo samana päivänä sieltä tuli vastaus, että asia selvitetään mahdollisimman pian. Torstaina 28. pvä sieltä soitettiin minulle ja asia oli selvitetty juurtajaksain eivätkä he todellakaan ole oma-aloitteisesti kuvaani netistä napanneet! Toukokuussa 2009 käydyn myyntipuhelun perusteella tämä juttu palaa "sylttytehtaalle" ei kauppalaivan kauppiaalle. En nyt enää tässä käsittele ja selittele tapausta enempää vaan hoidan sen loppuun muilla välineillä.

Tästä tapauksesta taas huomaan, että "luulo ja oletus eivät ole tiedon väärtti", kuten sanonta kuuluu. Täst edes taas toimin kuten aiemminkin: kirjoitan mustaa valkoiselle vasta sitten kun olen varma asiastani. Kuva-asiasta kirjoittaessani kyllä kävi mielessä, että julkaisenko sen vaiko en. Painoin enteriä ja sitä ei nyt enää voi perua, moni on postauksen kuitenkin lukenut ja reagoinut siihen. Nyt harmittaa vietävästi, mutta en tätä kuitenkaan jää murehtimaan vaan otan opikseni ja jatkan elämääni.

KristiinaS

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Hyvää NALLE-päivää





Tässä on linkki blogikirjoitukseeni Vanhaherra Nalle, kerron siinä oman Nalleni tarinan



Juu, tänään on Nalle-päivä. Googlettamalla Nalle-päivä löydät Nalle-tapahtumia, esim. kirjastot järjestävät Nalle-aiheisia tapahtumia, ei välttämättä just tänään mutta lähipäivinä. Tässä teille yksi linkki, jossa on niin söpö nallekuvakin.



Tämän Nallen olen saanut Villeltä. Sen puserossa lukee:

Mamimus Cultimus




Tämän Nallen olen virkannut Finnille (v. 2005)




* * *

Vuoden kaunein kirjankansi, mikähän se olisi? Käy äänestämässä täällä! Kauniita kansia omalla tavallaan kaikki, vaikea valita.



* * *

Ehkä näistä uusista käsityö-aiheisista sivuista on tietoa erilaisissa yhteisöissä, mutta kun en kuulu sellaisiin niin ihan itse netistä olen nämä löytänyt, tai ovat tulleet vastaan. Saattaa olla joku muukin joka ei "yhteisö-sivustoilla" käy niin laitanpa tähän pari linkkiä.

LANKURI, Kerällä blogin kautta tämä löysin

PUNOMO, tämä taasen on Käspaikan kautta löytynyt. Avajaiset 1.11.2010

Kotoliving, Anu Harkki on tämän blogin takana.

ja tuota Googlettaessa tuli vastaan myös tällainen Kotoilua. Näköjään koti-ajatusta on eetterissä enemmänkin liikkeellä.

Ja tämän olen joskus vinkannut ja linkannut mutta laitetaan sekin tähän: Loistovinkki, ideoita joka tarpeeseen.

KS

tiistai 26. lokakuuta 2010

Lapasia


En kyll enää tee lapasia. Ne on niin hitsin vaikeita. Mun mielestä on ihan urbaanilegenda, että sukan kantapää olis vaikea tehdä. Ehei, kyllä lapaset on tosi vaikeet.

Periaate on kyll hanskassa mutt kokoasia on ihan hepreaa. Olenkohan mä koskaan saanut aikaiseksi lapasia mitkä olis olleet hyvät kaikin puolin? Tuskin.

Tiinan taulukko on hyvä, siinä on selkeät mitat ja niitä olen käyttänyt, kuten myös sukkien taulukkoa. HUOM. laitoin tuon linkin Tiinalle mutta en sieltä nyt pässyt enää noihin taulukoihin, jospa joku tarvitseva osaa ne esille kaivaa. KIITOS ANITTALLE, saatiin tähän oikea linkki tarkoittamaani taulukoihin, siinä on lapaset ja sukat samassa. Mulla on ne paperilla niin ei ollut linkkiä tallella.

Mutta kun  mittanauha näyttää aina eri lukemaa vaikka samasta paikasta mittaan pituutta. Leveys on aina liian pieni tiheyslaskelmista huolimatta. Juu, olen huomioinut, että tasaista tai pyöröä neuloessa tiheys on eri.

Nyt on ollut kahdet lapaset tekeillä, jämälangoista. Ja jämätkin loppui kesken niin tuli jämien jämiä käytetyä. Ja ku mä en tiedä minkäkokoisia käsiä lapsilla on mille oon tekemässä. Ennen lapset oli 2-vuotiaana kaksvuotiaan kokoisia, nykyään ne on mitä sattuu. Sama koskee tietysti sukkiakin. Sukat mitä mä oon aiemmin tehny Brandonille on järjestään olleet liian pieniä vaikka mukamas oon tehny riittävän kokoiset. Pah. Nyt taitaa loppua mun lastenvaatteiden neulominen, nih.

Mistähän mä olen näitä lapasia mittaillut? Molemmat oli tuollaisia oudon pitkiä, toinen on jo korjattu.




Tähän taasen on tulossa liian kapea peukalo, siis purettava.




Onko muuten lapanen lämpöisempi näin kahdella langalla neulottuna kuin jos käyttäisin langan kaksinkertaisena? Mä luulen, ett kaksinkertaisena tulee vaan isompia silmukoita ja tuuli huitoo lapasista läpi. Nämä kahdella langalla neulotut on ainakin tiiviit.

Muumipusero on vielä kesken mutta kun sen saan tehtyä niin taidan siirtyä neulahommiin, ei tuu ainakaan väärän kokoisia tuotteita. Eilen kävin Suomen Käsityönystävien kaupassa ja ostin tämmösen pienen kirjontatyön kun oli niin kivan näköinen pala se valmis mallikappale.  Siellä oli hauskoja hiirimattoja, joissa oli kuvana ryijyä, ja samanlaisilla kuvilla postikortteja. Mä kävinkin siellä just siks ku kyselin neuvoja mun tulevaan ryijyprojektiin. Joo, jäi se kesäinen miniryijy kummittelemaan, sehän oli helppo. Nyt ajattelin kokeilla jotain haastavampaa, josko se ryijyn ompeleminen sitten veisi mennessään;)


KS


lauantai 23. lokakuuta 2010

Mukamas lihamureke


Voi pyhä savu mitä kaikkea sitä myydään ja mä pönttöpää ostin! Noh, tämän toisen suuren valmistajan Uunivalmis jauhelihamureke oli edullinen ja ihan ok:n näköinen niin päätinpä kokeilla. Tuli tätä nyt syötyä kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen.

Paistoaika on sama kuin itsetehdyllä murekkeella, niin ei tämän kanssa aikaa säästä kuin taikinanteon verran. Mitä tämä mureke pitää sisällään, voit lukea valmistajalta tästä linkistä. Paljon outoja ainesosia ja muutama mun mielestä murekkeeseen kuuluva aines puuttuu kokonaan.

Mun murekkeeseen tulee jauhelihaa, kermaa ja vettä, korppujauhoja, munia, sipulia ja mausteita.

Tämän oudon lihapötkylän olisi voinut paistaa myyntirasiassaan! Siis mustassa muovilootassa. Ei hiisi vieköön, en kyllä varmalla paista mun ruokaa muovissa. Rasia näyttäisi kestävän 180 astetta. Entäs jos uunin termostaatti ei toimi just asteelleen tarkasti?





Murekkeeseen tuli kuori, Ville sanoi sitä sukelluspuvuksi. Se oli aika sitkeä, ei rapea ja maukas kuten oikeassa murekkeessa. Lihan koostumus oli hyvin, hyvin makkaramainen, ihan kuin olisi makkaraa syönyt. Ja aika mausteinenkin. Lihan makua ei tässä murekkeessa ollut.

Jos tätä olisi ihan pakko toisen kerran laittaa, niin leikkaisin ohuita viipaleita jotka grillaisin ja tarjoaisin ohikulkijoille hampurilaisena paahtoleivän välissä.

Taas sain kantapään kautta muistutuksen, että tämmösiä valmisruokia ei tässä keittiössä tarjota.

KS

EDIT 24.10.: Kiitos kommenteistanne. Niiden perusteella mun kokemus on muidenkin kokemus tästä tuotteesta. Millään verukkeella tätä ei kannata ostaa!

perjantai 22. lokakuuta 2010

Kaarrokepusero # 3







Taannoisella Englannin matkalla systeri ihastui mun oranssiin puseroon ja tilasi samanlaisen, värinä keskibeige. Minkälainen väri tuo on? Ogelin Lankamaailman syyskuun neuletapaamisessa konsultoin asiaa muutaman neulojan kanssa ja tämä väri sitten valikoitui muutamasta ruskean sävystä.

Lanka: Zitron Kokon, 35 % silkki/ 35 % puuvilla/ 30% akryyli. Kulutus: 390 grammaa

Puikot: Addi pitsipyörö 4.0 ja reunoissa 3.5

Malli: Suunnittelija Mirja Almay, käyttämäni ohje on Novita 2/99 lehdestä mutta ensimmäisen kerran ohje on julkaistu jo 1974 Muoti+Kauneus lehdessä.

Pitsipuikko on hyvä tämän neulomisessa kun tässä on kolme-oikein-yhteen kavennus, ohuella puikonpäällä sen saa hyvin koukattua. Tosin siinä pitäisi olla tosi huolellinen mutta aina ei jaksa eli omasta puserosta on kaksi silmukkaa lähtenyt karkuteille ja tässä uudessakin jo yksi oli päässyt irti. Ei haittaa, koukulla sen saa hyvin poimittua ja langanpätkällä kiinnitettyä. Mä en viitsi stressata tämmösellä asialla mikä on helposti korjattavissa.








Ensimmäinen puseron on sininen ja toinen oranssi tänä kesänä valmistunut.





Maija tosiaan tilasi tämän mutta mä annan sen etukäteisjoululahjaksi! Kivahan se oli tehdä neule, jonka tietää olevan toivottu. Eihän me aikuisille mitään joululahjoja anneta mutta tämän nyt sellaiseksi nimeän.

KS

tiistai 19. lokakuuta 2010

Tekijänoikeudesta





EDIT: 29.10.2010

TÄMÄ TARINA EI OLE TOTTA! Korjaus ja anteeksipyyntö kirjoitettuna tässä kirjoituksessa.




Edelliskesänä (2009) kuulin joltain saarelaiselta, että kauppalaivan sivulla on mun ottama kuva laivasta. En sitä silloin koskaan muistanut katsoa kunnes vasta syksyllä. Ja niinhän se kuva siellä oli. Noh, en talvella viitsinyt ruveta kauppiasta moisella asialla vaivaamaan. Kauppalaivan kuva on sekä täällä blogissa   (useammankin kerran) että kuvagalleriassani.

Tänä keväänä muistin tarkistaa asian, ja veneen kuva on siellä edelleen etusivulla, aikataulusivun kuva on sitten jostain muualta. Kesällä kauppaveneellä asioidessani totesin Enskalle, että ”sulla on hyvä kuva nettisivulla mutta olisit kysynyt multa luvan sen käyttöön”. Enska siihen, että ei heillä ole nettisivua vaan se on joku muu taho kun on sen laittanut. (Ja eihän se kauppalaiva mitään nettisivua ja mainosta tarvitse, kauppa käy taatusti muutenkin ja aikataulu on laitureilla missä vene käy. Toivottavasti käy taas ensi kesänä. Se on kyllä ihan välttämätön jotta saaressa voi rauhassa oleilla.)

Nyt mulla oli aikaa ja intoa ruveta tutkimaan asiaa. Sivun yllä pitäjä on Directa.

Ensin kahlasin netissä läpi kymmeniä TN-neuvoston lausuntoja kuvien käytöstä yms. yms. Luin tekijänoikeudesta monta sivullista lakitekstiä sieltä ja täältä, pykälä- ja selkokielellä. Tutkin erilaisten kuvatoimistojen yms. hinnastoja löytääkseni kuvalleni kultaisen keskihinnan. Se vasta vaikeata matematiikkaa onkin.

Löysin voice.fi:stä  kirjoituksen ja sitä kautta kahteen blogiin, joiden kuvia oli luvatta käytetty.

Mutta mutta, löysin myös Directaa koskevia uutisia. Yhtiö on haastettu oikeuteen laskutusepäsevyyksien vuoksi. Directa saattaa vaatia, että kaikki haastajat, joita on 1400!, täytyy kuulla erikseen.  Sanonko mä jotain . . . kai oikeuslaitoksella on muutakin tekemistä kuin kuulla noin montaa ihmistä yks kerrallaan. .

Tiedän, että mun kuvaa on käytetty luvatta, ja vieläpä kaupalliseen tarkoitukseen, ja olisin oikeutettu saamaan siitä korvauksen. Mutta mitä minä teen? Nuolen näppini. Vastassa on noin iso paha röyhkeä susi, en lähde taistelemaan sen kanssa. Eikä Directan nettisivulla ole edes mitään normi e-osoitetta mihin voisin yrittää piipittää jotain.



KS