Käsilaukku

Kesällä pikkuneiti Tara näki pinkin kamerapussukkani. Tytön silmät loistivat ja oikein näki, kuinka hän suorastaan himoitsi pussukkaa. Rosa-väri, kuten hän sitä nimittää, on nyt lempivärinsä. Näinpä sitten täti virkkasi joululahjaksi neidille käsilaukun.

Lanka: Novita Samos, 60 g
Koukku: 4.5
Nappi: Ankkurinappi nappilaatikkoni aarrevarastosta

Ohje: Pääosiltaan oma ja virkatessa muotoutunut. Simpukkakuvion toteutuksen otin Vilmalta , Ruusunen-laukku, ja sinne löysin Tuulan linkkilistan kautta.

KS

Puuvillatakki

Tämän neuloin heinä-elokuussa saaressa hihoja vaille valmiiksi. Nyt nekin on tehty ja napitkin ommeltu.

Lanka: Novita Tennessee, musta, 700 g
Puikot: 3.0 ja 3.5
Ohje: Novita 1/96, malli nro 19

Olen oikein tyytyväinen, kaikki onnistui hyvin (saumat, nappilistat, kaula-aukko yms.).

KS

Tuliaisia

Edellä esitellyt silkkilankavyyhdit olivat niin mykistävät, että ne tuli esitellä omana kirjoituksenaan. Nyt on vuorossa muut tuliaiset:

Sinivalkoinen silkkihuivi, vihreä ns. passikukkaro, lila pikkukukkaro johonka mahtuu kivasti mp3-soittimeni ja norsu, jolla on selässään pikkunorsu-coctailtikkuja.

KS

Silkkiä

Ville tuli kotiin tänä aamuna. Sanoi järjestäneensä Bangkokissa pikkuisen hässäkän ja lähti pois jaloista ;)
Tuliaisena sain kaksi silkkivyyhteä suoraan valmistajalta!

Ville kertoi kuinka lankaa tehtiin mutta sen selittäminen on hankalaa joten osa tekstistä lainauksena  Courier-fontilla. Lainaukset tästä linkistä Tietoa silkistä.

Kokongit asetetaan kuumiin vesiastioihin, jolloin serisiini pehmiää. Kokongien pinnalla olevaa sotkuista säiekerrosta poistetaan, kunnes löytyy vapaasti purkautuva säikeen pää. Kelauksessa niputetaan 2-20 silkkisäiettä. Yhdestä kokongista saadaan noin 300-800m yhtäjaksoista säiettä. Kokongin sisin osa on niin liimaista, että sitä ei voida kelata.

Kuvat suurenevat klikkaamalla niitä.

Naisen oikean käden ulottuvilla näkyy keppi. Sillä hän koukkaa kokongeista, koteloista, säikeiden päitä ja nostaa ne ylös. Säikeet yhtyvät ja menevät kelojen kautta naisen edessä olevalle alustalle. Alustalle heitellään riisiä joka imee silkistä kosteuden pois.

Tuosta lanka menee jonnekin, mutta kuva puuttuu, arggh.

Tässä lanka on sitten jo värjätty ja kelattu eräänlaiselle vyyhdinpuulle. Siinä ei ole puita totuttuun tapaan vaan tuo lankakiekka on narujen varassa. Oikealla kädellä nainen pyörittää tuota juoksupyörän näköistä vempainta, joka vuorostaan pyörittää tikkua johonka nainen vasemmalla kädella ohjaa lankaa vyyhdinpuulta.

Tekstiiliä kudotaan nurjapuoli kutojaan päin. Kutoja näkee oikean puolen peilistä, joka on työn alapuolella.

Kokongista suoraan kelautuvia lankoja yhdistetään keskenään ja myydään sellaisenaan silkkikangasta valmistaville tehtaille. Tätä lankaa kutsutaan grège-langaksi. Kelaukseen soveltumattomia kuituja jatkokäsitellään: höyrylämmitys, pesu, kuivatus, kampaus ja kehrääminen. Näin saadaan schappe-lanka. Alle 5cm mittaiset kuidut kehrätään bourette-langaksi.


Tässä sitten nämä minun kaksi grege-lanka vyyhtiäni, turkoosi 63 g ja keltainen 78 g.

Näiden siveleminen saa minut sanattomaksi.

KS

Retonki ommeltu

Wau, mä tein sen! Jees, siitä tuli oikein hyvä ja olen tyytyväinen.

Tämä on kyllä kesken sen verran, että helma on laittamatta ja olkaimien sauma on vielä auki. Kunhan Ville tulee lomalta, tai joku kylään, niin että saan kaverin katsomaan sopivan pituuden ja olkasaumalle oikean kohdan. Siis säätämistä vaille. En kuitenkaan malta olla laittamatta kuvan jo näytille. Lapsellinen ja innoissani kun olen;) Saatte sitten myöhemmin paremman kuvan.



KS

Ikkunan pesu

Jeps, pelkään korkeita paikkoja. Kerran kiipesin vanhanmalliseen puiseen näkötorniin. Ylös meni hyvin ja maisemiakin uskalsin katsoa keskeltä tasannetta. Alas tulin itkien ja kontaten.

Kahden kerroksen korkuisen ikkunan pesu on ollut mielessä. Tänään sitten naapurin naapuri oli hakenut taloyhtiön pitkät tikkaat varastosta, pessyt ikkunansa ja nyt kyseli josko joku muukin haluaa niitä käyttää kun kerran esillä ovat. Jeps, naapuri tarttui tilaisuuten ja niinpäs minäkin.

Ensin hieman hirvitti mutta otin sisulla itseäni niskasta kiinni ja kiipesin kuin kiipesinkin ylös! Itsestäni kauimmainen kulma jäi pesemättä kun käsi ei sinne ylettynyt enkä enempää uskaltanut kurkotella. Lyhyt jatkovarsi olisi pitänyt olla pesimessä ja melassa.
Korkeuksissa tuo välineiden käyttäminen ja vaihtaminen oli taiteilua. Molemmat kädet olisivat halunneet pitää kiinni pienasta mutta pakkohan se toinen käsi oli irrottaa ja hetkittäin vähän molemmatkin.
Välillä piti kavuta alas, madaltaa tikkaita hieman ja taas ylös.

Tulipahan tehtyä tuokin. Sisäpuolelta saa olla pesemättä, kuka tuonne korkeuksiin katselee onko pesty vai ei. Ulkopuolella ne isommat liat kuitenkin on ja pihalla ollessa pölyisen ikkunan huomaakin.

Tämän sankarisuorituksen lisäksi olen leikannut juhlapukukankaan ja vuorin.

KS

Puutarhani

Taas olen tehnyt jotain mitä en oikeasti osaa:
Kaksi päivää olen ahertanut puutarhani kanssa, tai siis etu- ja takapiha.  En ole koskaan ollut mikään viherpeukalo, kaktuksenkin olen tappanut kuivuuteen. Hyvin kuitenkin kesäkukat viihtyivät, ilman lannoitusta tai muita kommervenkkejä.

Istutin muutaman angervon ja sammalleimun ja suikeroalpin sekä syyshortensian. Siirsin pari keltahanhikkia. Kaivoin ylös ja heitin pois kaksi taikinanmarjapensasta, mitä iloa niistä on?

Menin hakemaan rannasta kiviä mutta onnistuin menemään rantaan jossa ei ollut kiviä! Onneksi siitä läheltä metsänreunasta niitä sitten löytyi. Ja metsästä otin sammalta (ai, ei saa ottaa?).
Sammalen silppusin pieneksi, sekoitin piimään ja veteen, roiskin mönjän pihalle ja päälle vielä kastelin hieman. Toivottavasti siitä sitten kehittyy mukava sammalpeite tuohon pikku maapalaamme.

Kasvipenkkeihin laitoin suodatinkangasta ja sen päälle Kekkilän koristekatetta. Etupuolelle hiilenmustaa ja takapihalle pähkinänruskeata.
Aidan viereen ostin laattoja, että kissat voivat kulkea siinä ja istua katselemassa lasten touhua pihalla.

Muutama kuva ennen ja jälkeen. Kamerasta alkoi patterivalo vilkkua kesken kaiken, johtuisko siitä, että kuvat ovat hieman oudon värisiä, vaan haitanneeko tuo.

Ihan kiva touhuta tuollaista kun näkee heti tuloksen. Ainakin tilapäisesti onnistuneen tuloksen, saa sitten nähdä mikä tilanne on keväällä ja kukkiiko kukat kesällä.
Eurojahan tähän paloi aika lailla mutta mitäänhän ei ilmaiseksi saa.

KS
 

Juhlahuivi

Tulevaan hääjuhlaan neuloin hartiahuivin (hylkäsin boleron). Tämä sopii just hyvin pukukankaaseen. Kunhan sen puvunkin saisin aikaiseksi.

Lanka: Hjertegarn Nice, tikapuulanka, 100 g
 
Puikko: Addi nro 8
Ohje: ihan oma, ainaoikeata;)

Aloitin kuudella silmukalla, lisäsin joka toinen kerros molemmissa reunoissa 1 s kunnes kasassa oli 60 s. Neuloin ensimmäisen kerän loppuun. Toisella neuloin noin yhtä pitkän pätkän suoraa kuin 1. kerällä oli tullut  ja aloitin kavennukset. Kun puikolla oli enää kuusi silmukkaa, lankaa oli jäljellä noin 1.50 m, eli aika hyvin meni arvio.

Huivi on ihana, kevyt mutta kuitenkin sopivan raskas, että ei huitele omia teitään. Olen tyytyväinen lankavalintaan ja yksinkertaiseen toteutukseen.

Tätä oli vaikea kuvata mutta ehkäpä tästä jonkinlaisen käsityksen saa.
Pääväri on ruskea, oranssi-kupari-kelta-sävyisiä nuo priput.

KS

Ei kahta ilman kolmatta

Apupuput ovat kovia lisääntymään!

Ryhmäkuva kolmosista.

Pupu kolmonen sai kirjavan puseron.

Pupu kakkonen sai palmikkopuseron.

Pupu ykkönen

Ohje: Pyöröneuleena Marjan ohjeella
Puikot: 3.5
Lanka: Todella marinoitunut "Rondo-aikainen" Bambino kaksinkertaisena

Tipiltä saatua lankaa on vielä ainakin pariin pupuun.

KS

Ötököitä

Palataanpas sitten taas arkeen arpajaisten jälkeen.

Mennyt viikonloppu oli viimeinen mahdollisuus käydä saaressa, vuoroliikenne päättyi, mutta niin se vain jäi käymättä.
Olisi ollut mukava haistella hieman syksyistä saaristoa ja merta. Ja kokea kurkien lähtö kuten niin usein telttaa syyskuussa purkaessa on tapahtunut. No, kyllä tästä kodin yläpuolella aika suuria kurkiauroja on mennyt, mutta tunnelma ei ole sama. Toisaalta ehkä on hyväkin, että lähdön haikeus-tunnelma puuttuukin. On tässä muitakin murheita.

Saaressa otettuja kuvia on vielä kuvavarastossa.

Tässä mikälie lentäjä. Se on kuolleena pesuvadissa. Se oli niin kaunis, että oli pakko kuvata vaan eipä kuva näytä sitä kauneutta. Toisessa kuvassa näkyi hyvin kiharat tuntosarvet mutta muuta siinä ei sitten näkynytkään, vahinko.

Toukkatunnistajille taas yksi tunnistettava:

Tämä oli pieni, noin parisenttinen. Se tarrasi todella tiukasta tuohon paperiin kun sitä yritin siitä pudottaa maastoon. Mitä tästäkin isona tulee? Kertokaahan tietäväiset.

KS