perjantai 28. maaliskuuta 2014

Sitä sun tätä

Sekalaisten asioiden päivitys
* Kissa
Usko se jatkaa tutkimusretkiään, tällä kerralla se pääsi nappaamaan eteisen lipaston laatikosta mun korvaläpät. Ne on oikeata karvaa ja ostettu jo vuonna 1990! Onneksi ne eivät mitään katastrofaalista tuhoa kärsineet.

Toissapäivänä kokeiltiin ulkoilua. Hyvin se meni vaikka kissa olikin aika peloissaan. Kova tuuli kieputteli pelottavia lehtiä ympäri pihaa, äänekäs lapsi lähestyi ynnä muuta kummallista. Usko kuitenkin sinnikkäästi tutustui pihan tuoksuihin ja käveli valjaissa. Kyllä siitä hyvä valjastelukissa tulee. Tänään mennään taas harjoittelemaan.

* VillaLANKA
Eilen Usko ei päässyt ulkoilemaan ku mulla oli tärkeämpää tekemistä: lankakaupan ikkkunan somistus. Se on nyt kiva ja värikäs, aivan "ei Annamainen". Pääsiäisteeman valitsin koska kohtahan se pääsiäinen on. Omista kätköistä on yhtä ja toista koristetta, tietysti värikkäitä lankoja ja vihertäviä oksia. Kuvat ei nyt oo parhaita mahdollisia mutta käykää katsomassa livenä.
Annallahan on nyt ikkunansomistuskampanja: halukkaat saavat somistaa ikkunan ja niitä voi äänestää. Vuodenvaihtuessa Anna arpoo äänestäjien  voittajan ja julistaa eniten ääniä saaneen ikkunasomistuksen. FB-sivuiltaan voit lukea tarkemmin tästä aiheesta, ja varmasti pitkin vuotta asiasta on puhetta. Tuolle FB-sivulle pääset vaikka et ole FB-jäsen, se on kaikille avoin katseltavaksi.
Tiistaina neuleillassa oli tosi runsaasti osallistujia, ja jutut taas taivaan ja maan väliltä:)

Anulta ja Seijalta sain tosi kivan onnitelukortin uuden kisulin johdosta! KIITOS!
* Pääsiäiskäsitöitä
Neuleliinoja ja kukkoja on syntynyt. Ne ovat nyt ikkusomisteena, mutta sieltä kukot pikkuhiljaa pääsevät neulojien koteihin.

Mytty ja siitä muotoutunut neliönmallinen liina, malli Ingeborg II

Tän oranssin Charlotte' n oon tehny kesällä saaressa, ehkä jo edelliskesänä mutta nyt se löytyi laatikosta.

Outille synttärilahjaksi tehty Tove, jonka antaminen nyt viivästyi harmillisen sairastumiseni takia. Kuva on mitä on mutta tämähän on jo niin monta kertaa nähty  . . .

Siinähän sitä taas on teille luettavaa ja katsottavaa. Huomenna mene Design-museoon ja missä lie kaupungilla seikkailen ja otan teille kuvia.
KS

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kesäsukat

Tämmöset kesäsukat oon tehny, siis ns. puuvillasukat. Lanka on ostettu VillaLankasta ja siellä sukat ovatkin toistaiseksi nähtävänä, kunnes otan ne käyttööni.

Lanka: 100 grammaa, Baumwoll-Socken-Effekt-Strickgarn, 48% baumwollw, 39 % Schurwolle, 13 % Polyamid
Puikko: Addi-pyörö 2.5
Malli: perussukka kärjestä aloittaen
KS

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Usko eläinlääkärissä


Eka eläinlääkärikäynti Hertassa sujui hyvin. Kantokopalla mentiin kun ei vielä ole ehditty oppimaan valjastelua. Ihan kiltisti poika oli, tietysti muutama maukaisu piti päästää kun pistettiin ja korvia kaiveltiin.
Viikistä lähtiessä oli jo tiedossa, että korvat eivät ole kunnossa, ilmeisesti on ollut korvapunkkeja. Nyt niitä ei enää eläviä ollut,  annettu loishäätö on ilmeisesti nekin häätänyt. Mutta korvissa on paha tulehdus, ihan perille asti ei edes päässyt näkemään. Sitä nyt hoidetaan kaksi viikkoa saadulla lääkkeellä. Se onkin sitten oma lukunsa miten ne tipat saan korvaan ja aineen hierottua. Korvaa pitää siis hieroa, jotta aine leviää siellä. Hyvin kyllä näin miten se tapahtuu kun lääkäri sen nyt teki. Enköhän tuosta selviä.


Rokotuskin annettiin, ja matolääkettä laitettiin, ja mikrosiru. Kaikenlaista kissa siis joutui kokemaan mutta ei tuo näytä olevan moksiskaan. Jo se vahtii lintuja parvekkeella ja säkättää paisteille.
Paino oli noussut ja nyt ei enää saa päästää yhtään nousemaan. Siitä kyllä pidän huolen, mitään ylipainoa en Uskolle halua, sehän lisää muiden tautien riskiäkin. Onhan se helpompi kantaakin kevyttä kissaa.

Lääkärissä tuli taas esille se, että olisi kiva ja hyvä tietää kissan edellisestä elämästä mahdollisimman paljon. Usko oli tullut Löytöeläintaloon kodista, joten siitä voisi olla enemmänkin tietoa kuin mitä nyt sain. Samoin Hali oli tullut suoraan kodista, eikä siitäkään ollut mitään tietoja, ei edes ikää. Noh, onhan tilanteita että mitään tietoa ei oikeasti voi saada, mutta eiköhän Uskosta olis jotain herunut.
KS

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Rymyeetu Usko


On se vaan semmonen epeli tämä kissa että oksat pois:) Toissa yönä kuulin unen sekaan jotain rapinaa mutta en sitt heränny katsomaan mitä se oli. Aamulla tihutyö paljastui: tiskipöydälle oli jäänyt herkkupatukka, pussinsulkijalla suljettuna. Kissa pentele oli purrut kääreen rikki ja syönyt herkun.

Hali ei koskaan mennyt tiskipöydälle eikä työtasoille, mutta Usko menee minne vaan. Täytyy siis katsoa, että mitään syötävää ei jää esille ja tiskitkin on parasta tiskata heti pois.

Noh, viime yönä heräsin kamalaan paukkeeseen! Mä en helposti herää niin saattaa olla, että koko talo herännyt mua ennen tähän kolinaan. Usko yritti sitkeästi avata ruokakaapin ovea! Sarana on kuitenkin sen verran jäykkä, että ovi pamahti kiinni heti kun kissan ote lipesi. Laitoin keittiörapppusen oven eteen tukkeeksi ettei se enää pystyny oven kanssa metelöimään. Oven ja alasokkelin välissä on kuitenkin sen verran rakoa, että Usko oli saanut vedettyä ulos samanlaisen namipötkyn kuin oli edellisyönä syöny. Tätä se ei kuitenkaan ehtinyt ruveta pureksimaan. Siispä siirrän kissan ruuat ylemmäksi.

Hurjalla vauhdilla se juoksee ja loikkaa tosi pitkiäkin loikkia, huh huh. Välillä se asettuu tuolille viattoman näköisenä suunnittelemaan seuraavan syöksyä.

Pian se oppi, että talon paras tuoli on mun tuoli. Iltasella se huomas, että oon menossa istumaan mutta kissapa ehti ensin, se oikein syöksyi tuolille ja siihen se jäi, vaikka menin reunalle istumaan niin ei se hievahtanutkaan.

Osaa se söpöilläkin. Tästä matosta se tykkää yhtä lailla kuin Halikin.

Tuon kissapesäpuun laitoin nyt ikkunan eteen, siinä se onkin viihtynyt aika hyvin. Illalla käännän pesäaukkoa huoneeseen päin niin se näkee mitä mä touhuan.

Usko syö tosi vähän raksuja, Halihan ei oikeastaan muuta syönytkään. Nyt mä olen ihmeissenäni kissanruokahyllyllä, että mitäs sitä ostais. Ne pussit ja purkit mitä nyt oon ostanu, on kaikki kelvannut hyvin. Niissä on vaan niin pienet etiketit ja tekstit, että tarvii ottaa suurennuslasi kauppaan mukaan ja tutkia mitä ne oikeastaan sisältää.
Uskolla on kummallinen tapa: kun se on syönyt niin se yrittää peittää ruokakipon samanlailla ku vessassa hiekalla jätökset peitetään, siis raapii mattoa siihen päälle tai sitt vaan lattiaa kuopii.

Tiistaina me mennän eläinlääkärille rokotukseen ja yleistarkastukseen. Sirukin pitäis laittaa mutt tuleeks se nyt samalla vai toisella kerralla, näkee sitt.
KS

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Nokkosmekko

Krunikassa on kiva kuleksia, kauniita taloja, kivoja putiikkeja, oikeata kaupunkitunnelmaa.

Viime viikolla kulkiessani astuin sisään SIRINÄ-design putiikkiin. Ikkunassa oli houkutuksia ja sisällä lisää. Ostin itselleni kesäksi ihanan mekon. Se on nokkoskankaasta! Loimi on puuvillaa ja kude nokkosta. Tänään kävin hakemassa mekon, siihen nimittäin tällä välin painettiin sudenkorento! Komea kuva, ja koska mekon sivukaitaleet ovat harmaat niin Ritu on myös korentoon maalannut hieman harmaata. Tyylikäs. Kiitos!

Perhoset ja korennot ovat vakiokuvia tekstiileissään. En kuvannut kaupassa mitään koska Sirinän omilla sivuilla on paljon paremmat kuvat selostuksineen. Kaikki mahdollinen ei nettisivuilla tietenkään ole näkyvissä. Kannattaa poiketa kauppaan katsomaan ja keskustelemaan omista toiveista, joita toteutetaankin mahdollisuuksien mukaan.
Kankaan tekstuuri on tällaista rouheata.
Mä luulen, että tästä tulee mun lempivaate. Ja tämä varmasti paranee pidettäessä. Ehkä, ehkä pitäis vielä pieni tähän sopiva pussukka ostaa, hmm . . .

Banaanikangas on superihanaa, ohutta ja kevyttä. Semmoisesta seuraava vaate. Kankaat tulevat Nepalista mutta kaikki vaatteet ommellaan Sirinässä, joko Ritu tai apulaisensa.

Olin ajatellut ostavani nokkoslankaa mutta enpäs ostanutkaan: se on tosi ohutta, ihan kuin se ohut merino josta huivin tein. Ehei, enää ei ihan niin itsekidutusohutta lankaa. Banaanilanka olikin sitt sopivan paksuista ja kiva värikin löytyi (ei ole puna- vaan oranssisävyinen). Tuleeko tästä joskus jotain vaiko ei . . .  onhan se kiva pitää banaanilankaa varastossakin. Tiskirättilankana tämä on bambua vastaava, myös antibakteerinen kuten bambu.

Mun mekkokuva ei kyll tee oikeutta tälle käsityölle, käykää siis Sirinän sivuilla katsomassa parempia otoksia, tai kaupassa. Kesällä näyttää olevan kurssejakin tarjolla.
Taas totean, että tämä ei ole mainos, vaan kuten tapoihini kuuluu niin haluan jakaa kanssanne tämänkin kivan minkä olen löytänyt.

X X X

Ai että olen tyytyväinen ja iloinen kun sain Usko-kissan! Se on kertakaikkiaan kiva kaveri. Ilta meni hyvin, kissa söi ja joi vähän. Olipa vessa-astiaankin tullut jätöksiä yön aikana;) Oli se vaan outoa, kun sen siivoamiseen ei tarvinnut kuin kerran tai kaksi koukkasta lapiolla. Halin yötuotokset vaativat monen monta koukkausta ja hiekkajätettä tuli paljon. Nyt oikeasti huomaan, mikä ero on terveellä ja sairaalla kissalla.

Illalla ku rupesin yöpuulle menoon, niin kissa selvästi tiesi mistä on kyse: hyppäs sängylle odottamaan mua. Siinä se sitt aikansa puski mua ja kehräs ja sitt asettui jalkopäähän nukkumaan.Ihan kuin olis aina ollut täällä.
Eilen se käväisi parvekkeella muutaman kerran ja tänään osasi jo pyytää sinne. Hyppäsipä katsomaan maisemiakin!

Mullahan on tuossa kissaverkko, mutta siitä huolimatta kissa ei yksin saa parvekkeella olla. Keskikohdalla, missä on kissan makoilupaikka, lasit ovat kiinni.
Usko leikkii leluilla itsekseenkin mutta tykkää leikityksestäkin. Välillä se juoksee niin että matot on rutussa.
KS

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Usko tuli kotiin


Siis tuli USKO-kissa,  on täällä kotona usko jo ollut. Sanaleikkejä kissan nimestä oli jo edellisessä postauksessa;) Kivasti päästiin Villen kyydillä Viikistä kotiin. Matkalla Usko vähän naukui, tosi pienellä ja heikolla äänellä, mutta ei tuo näyttänyt automatkasta mitenkään kärsivän.
Kotona tuli reippaasti kuljetuslaatikosta ja alkoi heti tutustumaan paikkoihin. Todella tarkasti on joka nurkan ja tavaran nuuskinut. Tunnin verran se ihmetteli paikkoja ja oli ehkä hieman varuillaan mutta sitt totes paikan olevan ok ja ihmisetkään ei pelota. Jopa niin luottavaiseksi rupes että vatsaakin sai rapsuttaa!
Saunan tarkasti heti ensimmäiseksi
 
Lelut oli vielä pussissa mutta kissan nenä haistoi, että pussissa on jotain tosi kivaa. Minttutaskulla varustettu kilpikonna olikin sitten oikein herkkulelu. Samoin yhden lelun höyhenet piti moneen kertaan pestä;)

Tosi hiljainen tämä kissa on, mitään ei kuulu kun se kulkee. Tai noh, kissathan on hiljaisia hiipijöitä mutta Halista kuitenkin joku ääni aina kuului. Kulkee niin nopsaankin ettei osu kuvaan.

Ville on nyt sen lempparisetä, se osaa rapsuttaa just oikein ja hyvin

Palloonkin on jo tutustuttu

Vielä se ei ole syönyt eikä juonut, paitsi yhden raksun Villen kädestä. Vessakäyntikin on vielä tekemättä, mutta hyvin tuo näyttää kotiutuvan niin ei kait normaalitoiminnoissakaan mitään ongelmia tule. Kaapinovia se yrittää saada auki, ja keittiön työtasolle tekis mieli hypätä . . .
Tosi hienon kissakaverin sain, oon iloinen ja onnellinen.
KS

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Talvinen maalaismaisema


Maantieteellisesti keskellä Helsinkiä sijaitsee Viikin opetus- ja tutkimustila. Näin kaunista siellä tänään oli, ja sainpa nenääni myös navetan tuoksua, ah, muistoja muistoja - joo, oon stadilainen mutta voi mulla silti olla muistoja navetantuoksusta;).  Hauska sana: hevospihatto, siinä on jotain kaunista.


Tuonne tulin menneeksi koska siellä on Viikin löytöeläintalo! Eilen olin tehnyt ajanvarauksen kissankatsomista varten. Kyllä jänskätti mennä, jotenkin ihan erilainen tapahtuma kuin Hesyllä käynti, jonne voi mennä vapaasti aukioloajan puitteissa.
Netistä vapaita kissoja katsoessani näin monta kivaa kissaa mutta sitten
livenä heti näin ja koin, että se on just tämä kissa:


Huomenna tämä pääsee pois häkistä tänne mun luokse uuteen kotiin!
Sen nimi on Usko. Ihan hyvä nimi pidettäväksi jatkossakin. Tämä ei ole löytökissa vaan tullut kodista, jossa sitä ei enää ole voitu pitää. Se on puolitoistavuotias, niin eiköhän tässä ole mulle kissaa loppuelämäksi.
Se on niiiiin ihana ja söpö. Valjastakin sain koittaa eikä Usko saanut mitään totaalista valjashalvausta eli hyvinkin se oppii valjastelemaan.
Ensi viikoksi varaan eläinlääkäriajan perustarkastusta ja rokotusta varten, on sitten kaikki kunnossa yhteistä eloa varten.
Iloisiin kuulumisiin ja näkemisiin,
KristiinaS

EDIT: kyllä nyt kissan kelpaa uuteen kotiin tulla: ensin vaan imuroin mutta sitten innostuin oikein pyyhkimään lattiat kostealla. Puhdasta on kissan tulla. Ruokaa ja vessahiekka on ostettu ja kellarista haen nyt raapimapuun ynnä muita tarpeita.
Heh, varmaan huomaatte kuin innoissani mä oon. Älkää nyt kyllästykö kissajuttuihin. Kyllä niitä kesäisiä saarikertomuksia sitt saatte, nimittäin 9.5. klo 18.00 lähtee ensimmäinen paatti saareen ja mä meinaan olla siinä kyydissä.
KS