torstai 28. huhtikuuta 2011

Ompeluhommia


Ompelukoneen kanssa olen ottanut yhteen, kiroillut ja toisaalta kiittänyt. Tämä eka ei kyllä konetta tarvinnut vaan vahvat sakset. Purin huovutetusta kassista vuorin ja leikkasin kassin puoliksi. Palat on nyt istuinalusia. Kassin pohjasta jäi tuommoinen reuna mutta en leikannut sitä pois, saatta reuna olla hyväkin jos kivellä istuu niin ei paina polvitaivetta kiven särmät, tai mikä milloinkin. Kassin kahvat on uusiokäytössä toisessa kassissa olleet jo pari vuotta.




Olen ommellut hiekkapusseja, kangas on ulkoilu/telttakangasta jota sain ison kasan jämäpaloja viime vuonna Laatuteltasta. Ai mitä mä teen hiekkapusseilla? No ne tulee teltan reunalle pitämään sadesuojamuovia paikoillaan. Kiviä olen siinä pitänyt mutta josko tämä olis kätevämpi systeemi. Aika näyttää sitt. Ja voihan pussiin laittaa pienempiä kiviäkin. Laitan sitt joskus kesällä kuvan pusseista toiminnassaan.




Samalla kehitin sadehatun! Teltan pääkepeistä tulee piikki kankaan läpi. Siinä on kyllä tiivis nahkarengas mutta ne on hieman vuotaneet. Kangaspala tulee piikin päälle ja siihen vesiletkun pala, joka on just piikin mentävä. Siinä se, sadehattu.




Viimievuotisessa teltan helman korjauksessa oli käynyt mittavirhe kulmien kohdalla ja jouduin leikkaamaan kulmat auki. Viime kesän niissä sitten oli jos jonkinlaista viritystä, mikään ei pysynyt millään kiinni. Vaan nytpä pysyy. Ompelin samaista vahvaa kangasta kulmiin. Paikalla sitten leikkaan ylimääräisen pituuden niistä pois, oletan että kolmion mallinen pala olisi riittänyt. Mutta helpompi tuosta on liiat ottaa pois kun näkee miten ne asettuvat maastoon. Tässä kohden kiitin ompelukonettani, joka ihan kiltisti ompelee tällaista paksua muovia ja tukevaa kangasta.





Tänään kävin vähän shoppailemassa. Pari kaasupulloa lamppuuni Kaasuvalosta. Sokoksen alekorista uimapuku, edellisestä oli merivesi syönyt kaikki kumi- ym. elastiset osat haperoiksi. Vihreästä Vyyhdistä ostin kolme kerää lisää vihreätä Bingoa, ei siis tulekaan pipoa vaan tulee toppi.

Hobby-Pointista osti savunsinistä harsokangasta. Siitä tulee pieniä pusseja, jotka täytetään jollain kesällä kuivatulla ja annetaan joululahjaksi. Huom! Ajoissa on oltava joulun kanssa liikkeellä;) Eurokankaasta (Itäkeskus) oli pääsiäisen alla myyty loppuun kaikki harsot! Pashaa ja juustoja on tehty.


Eilen ostin Eurokankaasta pari hamekangaspalasta. Toinen on ommeltuna, ommeltuna ja purettuna moneen kertaan! Mun kone ei vaan tykkää tämmösistä joustavista ohuista kankaista. Tässä kohdassa kirosin useammankin ruman sanan. Kaupassa olis ollu tosi kivaa trikootakin, mutta en ostanut kun ajattelin konettani. Tätä kangasta en kuitenkaan voinut vastustaa, varsinkin kun myyjä sattui sitä tarjoamaan ohikulkiessani. Hän oli hinnoittelemassa paloja, tarjosi apuaan ja totesikin sitten koriin laittamansa palan olevan just mun värinen. Ja kiva se on muutenkin, siinä on sellaista röyhelöä.


Vähänks keräsin katseita kaupungilla;), jossa yleissävy on edelleen harmaa/musta.

KS

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Aurinkopusero


Urakoin tämän puseron valmiiksi. Eihän siitä sitten tullut sellainen kuin visioni oli. Hihat on ihan liian leveät, olis pitänyt lisäykset lopettaa aiemmin.

Luulin neulovani kaiken langan, mutta yksi kerä oli mennyt jemmaan, arrgg. Noh, ehkä siitä voi pipon tehdä.

Ostin tätä varten myös pari kerää vihreätä kun ajattelin langan loppuvan kesken. Keltaisista näytti kuitenkin tulevan kokonainen puseron niin jäi vihreät käyttämättä. Noh, ehkä niistä voi pipoa tehdä.




Lanka: Scholler+Stahlin La Spezia, 100 % puuvilla, tiukka kaapelikierre, lopetettu lanka. Kulutus 480 grammaa. Langan sain Kissattomalta neulojalta, kiitos vielä kerran.

Puikot: Addi-pyörö 3.5

Malli: omasta päästä, silmukat laski Knittingfool, Top-Down raglan.

Kuvio: Sandra February 2011. Samaisesta lehdestä neuloin turkoosi-kirjavan puseron. Katson, että olen hyödyntänyt lehteä sen hinnan verran, 4.50 euroa.



KS

maanantai 25. huhtikuuta 2011

2 .päääsiäispäivä




Vielä voi pääsiäiskuvilla leikitellä!

Neulova Kana


Kuva täältä,  Knitting images

* * * *

Neuleet ei oikein edisty (mitä nyt tuon Pupu-Puffa huivin sain valmiiksi) kun olen puuhaillut The Saari tavaroiden kanssa. Pitkäperjantaina hain Veeltä astioita, kaksi tuolia ja pöydän sekä pari räsymattoa. Niistä toinen toooosi pitkä onkin jo täällä kotona lattialla - kiva piristysruiske. Hankittuja tavaroita olen hypistellyt ja tehnyt listaa vielä ostettavista tarvikkeista.




Nippusiteitä, Jesse-teippiä, työhanskoja, hauenleukoja, roska- ja ruokapusseja . . . .



Kesän aikana mahdollisesti tarvittavat käsityöohjeet on nyt kansiossa, niihin tarvittavat langat on varastosta tarkistettu ja puutelista kirjoitettu. Josko sitten seuraavalla viikolla sinne Karnaluksiin menen hankintamatkalle, lähteekö joku kaveriksi?

Tuleva viikko menee kyllä teltan kanssa puuhatessa. Helman kulmat on laitettava kuntoon ja voisi saumojakin vähän vahata kuten viime keväänäkin. Ja hellalle joku lippa pitäisi suunnitella, ehkä sisäteltta eli makuuhuonekin kaipaisi pikkuisen modifiointia. Eiköhän näissä hommissa aika kulu sukkelaan niin, että kohta olenkin jo vuoroveneessä muuttamassa saareen. Jezz.

KS

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Iloista pääsiäistä!




RIEMULLISTA YLÖSNOUSEMUKSEN JUHLAA!




Kortin tekivät: Virpi, Kimmo ja Miikka. Kiitos!

Kaikille KIITOS pääisäistoivotuksistanne!

KS

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Kaupungilla kuleksimassa


Otin kuvan muistolaatasta  ravintola Vlatavan seinällä rautatieaseman kupeessa. Tämä liittyy aiheen puolesta kirjoitukseeni Vanha kirjottu pussi

 

"Helsingin rautatieasemalta lähetettiin sotavuosien aikana noin 13 000 suomalaista lasta turvaan muihin Pohjoismaihin."



Näin mielenosoituksen "Ei uraanikaivoksille", järjestäjänä Hyökyaalto.





Kävin Sypressissä toivottamassa Tuulialle hyvää kesää.

Sypressissä on lankojen poistoale, torstaina klo 16 asti ja Lankalauantaina on viimeinen päivä. Myymälä on sitten suljettuna kolme kuukautta katuremontin takia. Elokuun alussa avataan uudestaan mutta mitä ilmeisimmin ilman lankoja keskittyen Oleanan tuotteisiin.



Kävin Taito Shopissa hakemassa esitteen Käsityökulttuuri & matkailu.

Kävin Salakaupassa! Se on pieni kioskin kokoinen kauppa Postitalon kulmalla, myös nettikauppa toimii. Monta päivää ja yötä olen asiaa miettinyt, ja vielä saappaita sovitettuani poistuin kaupasta miettimään asiaa. Palasin kauppaan ostin itselleni aivan kertakaikkisen ihanat jatsarit!  Kotimaista työtä koko saapas!



Saappat on valmistettu Töysässä, nahka Lapualla, pohja Kankaanpäässä.


KS

Perhosia ynnä muuta tärkeää asiaa


Tämä on helppoa kuin heinänteko: seipäälle vaan heitellään solmuja ja lenkkejä. Jep. Eilen saapuneet neulat ovat olleet koetuksella.


Kysyin Taitosta noita termejä ja sainkin vastauksen nopeasti, kiitos:


"Jep., tekniikka on käpyilyä, käytössä on vain sukkulan sijaan "uusi väline". Niinpä passelit nimitykset välineelle ovat sekä käpyilyneula että frivoliteeneula."


Tässä ekat tuotokset, onhan niissä virheitä, mutta ovat ok näin aluksi.






Koko on noin tulitikkuaski tai vähän pienempi. Eri koko johtuu langan paksuudesta.

* * * *


 


BEN oli nopein viikinkiasuinen Lontoon maratonilla. Aika: 3.12.11, joka on kyllä pikkuisen huonompi kuin viime vuoden 3.09.40. ONNITELUT BEN!


Fastest marathon dressed as a Viking

Ben Afforselles, 3hr 12 m 11s


* * * *


MERIKORTTELIin on suunnitteilla jotain aivan kamalaa, Cloud City -hanke. Keskelle hienoa vanhaa tehdasmijöötä on piirretty kummallinen pyramidirakennus! Tämmöstä me ei stadiin haluta! Täällä on niin vähän muutenkin vanhaa tallessa. Toimistotilaa on tyhjillään muutenkin ja eiköhän nuo asunnot ole niin kalliita, että menevätkö kaupaksikaan. Täällä on muitakin keskusta-asunto projekteja meneillään, mm. Mikonkadulla.


Tuossa korttelissa oli Fazerin tehdas kun mä oli skidi. Siellä tuoksui ihanalle. Kansakoululuokan kanssa päästiin sinne tehdaskäynnille ja se se vasta juhlapäivä olikin! Siihen aikaan karkkia kun ei saanut tuosta noin vaan niinku nykyään. Me kerättiin jätepaperia ja saatiin siitä muutama penni, jotka sitt käytettiin sekatavakaupassa Nallekarkkeihin tai tikkariin.


Punavuoren ja Eiran vanhat puutalot saavat suojelukaavan, ihan hyvä asia. Miinusta siinä on se, että asukkaat joutuvat maksumiehiksi jos ja kun korjauksia noihin taloihin täytyy tehdä. Tähän Merikorttelihankkeeseen kaupungilta kuluneet rahat olis voitu laittaa vanhojen puutalojen korjausrahastoon tai johonkin muuhun kuin turhan suunnitteluun.


Käykääpäs allekirjoittamassa adressi: Merikortteli pelastettava.


KS

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Tatting needles


Jihaa Jippii! Nyt mulla on Ne! Tatting needles eli neulat frivolite-pitsin tekoon.


Mä seikkailin ympäri nettiä ja etsin näitä. Joku löytyi jostain mutta toimituskulut oli hurjat. Yhtenä iltana rajasin Google-haun maaksi Ruotsin ja sieltä tärppäsi. Helmi-ihmisten keskustelupalstalla oli juttua aiheesta. Ja siellä oli linkki Roseground-nettikauppaan Englannissa. Sinne sitten heti ja siellähän onkin vaikka mitä aiheeseen liittyvää. Keskiviikkoiltana tilaus menemään ja nyt ne jo on täällä. Blogissa Maanantai-illan virikepiiri on linkkejä tatting-paikkoihin, tuokin kauppa siellä on mainittu mutta piti sekin hankalimman takaa löytää.


Kuoressa on niin kaunis postimaksutarra, että se on ihan pakko näyttää.



 


Ostin kolme erikokoista neulaa, paksuimman jätin ostamatta.



 


Neula on noin 12 cm pitkä, tylppä ja siinä on silmä (hih, eikös neuloissa yleensä ole silmä?)


 


 


Ja ohjekirjankin ostin. Selkeät kuvat ja Ah! ihania ohjeita.




 


Näille neuloille pitäisi nyt saada oikea suomenkielinen nimi.


* Käpyilyneula nimityksen olen nähnyt, mutta se ei mun mielestä ole oikein kun käpy on sukkula, joka on ihan eri väline.


* Pitsineula tämä ei voi olla, koska on olemassa neulapitsi, jota tehdään neulalla ompelemalla, Buggelainen neulapitsi.


* Tatting-neula ei sano kenellekkään yhtikäs mitään.


* Frivolite-neula? vaikea mutta olisko lähinnä oikea koska lopputuloshan on frivolite-pitsiä.


 


YouTube video, jossa näette miten tätä käytetään. Sieltä löytyy myös tosi sukkela solmuntekijä, huh vauhti ihan hirvittää.


 


Prymin valikoimassa on tähän tarkoitukseen neula, jonka päässä on koukku ja se tekniikka on Cro-tatting. Prymillä on siihen hyvä ja selkeä ohje PDF-tiedostona.


Nyt mä rupeen harjoittelemaan ja pistäydyn ensi viikolla Karnaluksissa lankaostoksilla, ettei lopu kesken. Jos vaikka jouluksi jotain pientä . . . .


KS

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Kukkotehdas sulkeutui


Kummasti se kukkolaatikko tyhjeni ja vielä oli tehtävä lisää. Yhteensä virkkasin ainakin 44 kukkoa! kaikkia ei tullu kuvattua ku menivät suoraan postikuoreen.




Tämä meni isosysterille synttärilahjaksi kuivattujen mustatorvisienien kera




Tokavika kukkosatsi




Vihonviimeiset pienet kukot




Pahnanpohjimmaisena kolme paksummalla langalla virkattua ja isommalla suklaamunalla varustettua kukkoa menevät "Vihdin Villikoille" eli broidin lapsenlapsille.


Kukkoja ovat virkanneet ainakin Sibylla ja  Wiktoriina, Tintin äiti,   Päivikki

Pääsiäispöytäliinan kirjonta ei ehtinyt valmiiksi niin, että se oli postilla kerinnyt perille. Jäänee ensi vuoden postiin;)

KS

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Pyhän Laurin kirkko, Vantaa


Kävin naapurikaupungissa ja entisellä Helsingin pitäjän kirkolla, eli Pyhän Laurin kirkkko.



Teksti kirkon seinässä:

"Parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla." (Ps. 84:11)



Tapuli ja sen komea tuuliviiri.



Vanha kirkko on kaunis ja komea, sensijaan uusi kappeli on niin karmea, että en viitsinyt edes kuvata kuin oudon sisäänkäynnin. Niitä on parikin, tuollainen kävelykannas tai mikälie ja matala vesiallas, jonka pohjalla on kiviä, teräviä sellaisia. Aikas outo ja ruma ratkaisu. Missään ei myöskään ollut opastaulua, rakennuksessa kun on parikin salia  ja ehkä jotain muutakin, who knows. Penkit olivat erittäin epämukavat. Akustiikka oli niin outo, että puheesta ei oikein saanut selvää. Hyvin karu ainakin Iso sali, jossa olimme entisen työkaverin ja ystävän siunaustilaisuudessa.




Kahvit ja kakut nautittiin Pappilassa. Ihan kiva paikka mutta pikkusen ränsistyneen oloinen. Yhdestä sohvasta oli jalka poikki, pysyi kuitenkin sen verran paikallaan, että siinä saattoi istua.




Portaiden vieressä olevaa invaliuskaa ei ollut puhdistettu jäistä ja lumisohjosta. Jos seurueessamme oli ollut sille käyttöä niin . . .?


Katossa komeita kristallikruunuja, mutta miksi, oi miksi näissä aina on kynttilät vinksin vonksin?




Niin paljon niin kauniita keväisiä kukkia ystävämme muistoksi. R.I.P.




Täällä sain kuulla, että samaisen duunipaikkani ihana entinen pomo ja vaimonsa ovat vastikään kuolleet, R.I.P.

Huh huh. Kuolemaa, sairautta ja muuta murhetta tuntuu olevan kovin paljon liikkeellä.

KS

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Vanha kirjottu pussi ja Ben the Viking


Tämä on broidin yöpukupussi. Se on tehty sille jonkun sodan aikana kun se oli Ruotsissa sotalapsena.

Lakissa lukee Seppo, ja ilmeisesti mutsi on myöhemmin kirjonut siihen mun nimen (valkoisella eikä ole yhtä siisti kuin alkuperäisen tekijän pistot). Ehkä tämä on joskus ollut mulla jossain kesäsiirtolassa, tai vaikka samaisessa ruotsinpaikassa minne mut jätettiin ummikkona kun olin 8-9 vuotias, 1950-luvun lopulla. Nykyään siitä varmaan sais jonkun lapsen hylkäämis-heitteillejättösyytteen;) Pussi  oli nyt mun luona käymässä eli pesussa, ja kyllä se olikin likainen.


Tämä kirjailtu osa on pussin läppä, siis niinkuin tyynyliina muuten.




* * * *

Mun kummipoika Ben juoksi viime vuonna Lontoon maratonilla maailman-ennätyksen ja pääsi Guinnesin ennätystenkirjaan! Asuna oli Leprechaun. Tänä vuonna on uusi koitos Viikinki-asussa.  Linkistä näkee asun, ja tietysti jos haluaa lahjoittaa punnan tai pari Benin keräyskohteeseen  (jotkut eläimet, selitys alla) niin sekin käy tuossa mainiosti. Peukkuja pidetään 17.4.!


The Aspinall Foundation is devoted to saving rare and endangered animals and returning them to protected areas in the wild.

The future of many endangered species is in our hands, doing nothing is not an option. Please make a difference today.

KS

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Visiittikortteja


Talven kuluessa olen useammassakin blogissa nähnyt visiittikortteja. Mulla on niitä myös. Yksi albumi on täynnä ja irtokuviakin on, albumeja on kyllä ollut kaksi. Visiittikortit eivät alunperin ole isovanhemmillani käyneiltä ihmisiltä vaan albumit ovat tulleet meille sattumalta. Joskus 50-luvulla faija vuokrasi Munkkiniemestä tilan firmaansa varten ja sieltä nämä löytyivät edellisten asukkaiden jäljiltä jotenkin jemmattuina. En nyt enää muista missä kaapin perukoilla ne oli olleet.

Visiittikorttien historiaa ja taustaa voitte lukea esim. Valokuvataiteen museon kirjoituksesta:  7. tammikuuta 2011, otsikolla Tuhat tusinaa tuntemattomia, linkki tässä.

Albumissa on paksut kannet, reuna on rimaa niinkuin taulunkehys ja ns. taulunpaikka on täytetty pahvipaloilla (samankokoisille pahveille itse kuvatkin on liimattu) ja koko komeus on ollut päällystetty sametilla. Samettia ei enää ole tallella. Jonkinlainen lukko/salpakin tässä on ollut. Albumin lehdet ovat paksua pahvia ja niiden reunat on kullattu. Kuvasivun päällä on paperi, jossa on kuvan mentävä aukko, näin kuvat ovat ikäänkuin raameissa.







Tätä kuvaa muistan usein katselleeni ja tunnelmana on aina ollut, että tuo tyttö on yksinäinen, surullinen ja ehkä pelokas.




Irtokuvana mm. tämä. Tunnistattekos?   EDIT 12.3.11.


Niki ja Alix tässä poseraavat, hyvin on historian kirjat luettu ja katsottu, tähän mennessä kaikki on parin tunnistanut.

Kuva ei ole mikään harvinaisuus. Hyvinkin anteliaasti tätä jaettiin vierailuilla toreilla ja turuilla.

KS