lauantai 30. lokakuuta 2010

Kirjamessut ja Viini, ruoka & hyvä elämä sekä Musiikki







Eilen, perjantaina, kävin Helsingin kirjamessuilla. Siellä vierähtikin reilu viisi tuntia! Hyväkin sai taas pikkusen kierrätystä: olin saanut messuille kaksi lippua, joista toisen annoin sisäänmennessäni lippujonossa seisoneelle vanhemmalle naishenkilölle. Hän oli tietysti äimänkäkenä mutta otti lipun kiitollisena vastaan.

Ruokamessupuolelta ostin Ferrari Pate di olive -oliivipateeta ja Chovi Alliolia sekä Petris praliineja, parissa lajikkeessa on suolaa! En ole vielä raaskinut maistaa mutta ihan varmasti on hyvää. Myös yhden teepaketin ostin, sitä ei saa kaupasta, mutta en esittele sitä koska se on lahjaksi tarkoitettu. Musiikkipuolella en ehtinyt käymään.

Helsingin kaupungin museokaupan tuote: Joulunodotusta Hakasalmen huvilassa 1880-luvun alkupuolella, joulukalenteri itselleni. Kalenterissa on henkilöitä Aurora Karamzinista palveluskuntaan. Kalenteriluukkujen tapahtumista kerrotaan kivasti, monenlaisia jouluvalmisteluita tehdään.


Petris praliinit




Ostin! kirjan! Yleensä en osta kirjoja, käytän kirjastoa. Tämän esittelypöydällä oli luettavana muutama runo tästä kirjasta. Ne olivat hyviä ja yksi kolahti niin, että sai minut hymyilemään ja naurahtamaan. Siinä hetkessä tein ostopäätökseni. Juttelin kirjailijan kanssa antoisan hetkisen. Pikkusen olen kurkkinut tekstiä, se on just niin , niin . . . .  jees. Nyt tekisi mieli ahmia kerralla koko kirja, mutta täytyy malttaa lukea runot vähitellen, ettei tule ähkyä ja on jotain kivaa mitä odottaa.

Arja-Liisa Landén: Paratiisi sydämessäni




KS

Piipahdus Tallinnassa


Olen muutaman kerran käynyt Vuosaaren pohj.ostarilla Lähioaseman kässäkerhossa. Kaikki haluaisivat Tallinnaan mutta mepä Hannelen kanssa otettiin ja lähdettiin ihan oikeasti, Eckeröllä kuten minulla on tapana ja edullistahan sillä on reissata (10,00).

Hannele ei ollut käynyt näissä "must" lankakaupoissa, joten hänelle oli paljon uutta koettavaa. Minä en ollut ennen käynyt Rimissä ruokaostoksilla, joten jotain uutta minullekin.

Sää oli tuhnuinen mutta ihan ok, ei satanut eikä tuullut. Menomatkalla merellä oli tuulta sen verran, että laiva hidasti hieman vauhtiaan mutta viivästys oli vain vartin verran.




Karnaluksista ostin Cloverin Soft Touch virkkuukoukkuja niin, että nyt minulla on kaikki koot, joilla mahdollisesti virkkaan. Tämä on niiiiin hyvä koukkumalli, että virkkaus sujuu kuin tanssi. Nyt näitä oli hyllyssä runsaasti. Kaikenvaralle ostin Kacha-kerroslaskurin ja Cloverin silmukkamerkkejä, koskaanhan ei tiedä milloin tällaisille tulee tarvetta (lahja, arvonta tms. ylläritapaus).


Kulta- ja hopearihmaa ryijyprojektiini, uudenmallinen langanpujottaja on tarkoitettu paksummalle langalle ja neulalle kuin se perinteinen pieni pujottaja. Reiänreunat ostin jo kevättä varten, teltan helmasta oli muutama vahvike irronnut. Pienen pieniä kilikelloja kahta laatua, niitähän saatta kohta tarvita ties mihin;)


Liann Lõngadissa kävimme myös. Sieltä Hannele osti kaksi pussia nappeja, 4.50/pussi ja pussissa on tosi paljon erilaisia nappeja. Myös pari emaloitua erikoishienoa nappia hän osti. Minä en sieltä mitään ostanut mutta siitä viereisestä kirjakaupasta ostin lapaskirjan tuliaistilauksena.

Pronksi Lõngapoodissa olikin tällä kertaa myyjinä Anun mies ja poika! Anu itse oli lepäilemässä Kreikan lämmössä. Minä tietysti ostin taas Any-sukkalankaa. Ehkä näistä tulee lapasia, tai sitten ei. Olenhan neulonut jämiä pois ja lankavarastoni on reilusti alle 10 kiloa niin eiköhän nämä ole sallitut varastonlisäykset vaikka niistä en heti mitään neuloisikaan. Värit valikoituivat sen mukaan että sopivat keskenään, ainakin jonakin yhdistelmänä, sekä sopivat jo olemassa oleviin Any-lankohini.


Menomatkalla aika hujahti niin nopsaan, että olin unohtanut rahanvaihdonkin mutta onneksi vaihto onnistui vielä kun laiva oli jo maissa. Juu, saahan satamassakin vaihtaa ja kaupungillakin mutta Infossa on niin tuttua ja turvallista vaihtaa valuuttaa. Forex on toinen mitä käytän rahanvaihtoon. Noh, kohtahan sitäkään ei tarvitse tehdä.

Karnaluksissa näkyi nyt hintalappuja siellä täällä hyllyissä. Esim. puikkohyllyssä on hintalappu, jossa on merkitty hinnat per puikkokoko tai puikkolaatu. Siis jokaisessa puikkotelineessä ei ole lappua vaan yhdellä lapulla kerrotaan useamman koon hinta. Hinta on myös euroissa ja ainakin joissain oli hinta verollisena, siis se +20 % oli jo hinnassa.

Mutta jos hintalappuja tms. katsotte niin olkaa tarkkoina mitä niissä oikeasti lukee, en ota vastuuta tästä hintalappu-kirjoittamisesta. Eurot käyvät Karnaluksissa jo ihan koko laskun maksamiseen. Mitkään maksukortit eivät käy eivätkä tällä tietämällä koskaan tule käymäänkään. Korttimaksukulut olisi lisättävä tuotteiden hintoihin.

Karnaluksissa juttelin pariskunnan kanssa, joka olikin löytänyt paikan minun nettisivujen ohjeilla! Ja blogikommentteihin tulee silloin tällöin kiitoksia ohjeista. On todella mukavaa lukea ja kuulla, että Tallinnan lankakauppojen vinkeistä on ollut hyötyä ja iloa niin monelle.

Ilomielin jaan tätä tietoa kaikille käsityöfriikeille. Ohjeet ja kuvat ovat nyt kyllä vähän sekavasti mutta yritän, yritän saada ne parempaan järjestykseen ja jotenkin omaksi kategoriakseen tai jotain. Uusia kuviakin otan kunhan on hyvä sää, tällä reissulla oli vähän kiikunkaakun olisivatko kuvat onnistuneet, ja toisaalta unohdin kuvata silloin kun sen hetki olisi ollut.

Päivän piristys


Emalinen kaurakoru, ostettu keramiikkatehtaan myymälästä

mikä on siinä ennen kun mennään Pronksin puolelle.



Näitä ja Kirjamessujen ostoksia kuvatessani mietin, että miksi näitä ostoksiani oikeastaan esittelen. Useimmat on nähneet lankakerän ja kirjoja. Laitanpa mietintämyssyyn, josko ostoksia en enää tällä tavalla kuvaile, hmm.

KS


perjantai 29. lokakuuta 2010

Anteeksipyyntö




Vilpittömästi pyydän anteeksi Directalta, että oletin heidän käyttäneen luvatta ottaamani valokuvaa: Anteeksi.

Kirjoitin asiasta blogiini 19.10.2010 otsikolla Tekijänoikeudesta. Vasta keskiviikkona 27. pvä lähetin e-meilini asiasta Directalle ja jo samana päivänä sieltä tuli vastaus, että asia selvitetään mahdollisimman pian. Torstaina 28. pvä sieltä soitettiin minulle ja asia oli selvitetty juurtajaksain eivätkä he todellakaan ole oma-aloitteisesti kuvaani netistä napanneet! Toukokuussa 2009 käydyn myyntipuhelun perusteella tämä juttu palaa "sylttytehtaalle" ei kauppalaivan kauppiaalle. En nyt enää tässä käsittele ja selittele tapausta enempää vaan hoidan sen loppuun muilla välineillä.

Tästä tapauksesta taas huomaan, että "luulo ja oletus eivät ole tiedon väärtti", kuten sanonta kuuluu. Täst edes taas toimin kuten aiemminkin: kirjoitan mustaa valkoiselle vasta sitten kun olen varma asiastani. Kuva-asiasta kirjoittaessani kyllä kävi mielessä, että julkaisenko sen vaiko en. Painoin enteriä ja sitä ei nyt enää voi perua, moni on postauksen kuitenkin lukenut ja reagoinut siihen. Nyt harmittaa vietävästi, mutta en tätä kuitenkaan jää murehtimaan vaan otan opikseni ja jatkan elämääni.

KristiinaS

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Hyvää NALLE-päivää





Tässä on linkki blogikirjoitukseeni Vanhaherra Nalle, kerron siinä oman Nalleni tarinan



Juu, tänään on Nalle-päivä. Googlettamalla Nalle-päivä löydät Nalle-tapahtumia, esim. kirjastot järjestävät Nalle-aiheisia tapahtumia, ei välttämättä just tänään mutta lähipäivinä. Tässä teille yksi linkki, jossa on niin söpö nallekuvakin.



Tämän Nallen olen saanut Villeltä. Sen puserossa lukee:

Mamimus Cultimus




Tämän Nallen olen virkannut Finnille (v. 2005)




* * *

Vuoden kaunein kirjankansi, mikähän se olisi? Käy äänestämässä täällä! Kauniita kansia omalla tavallaan kaikki, vaikea valita.



* * *

Ehkä näistä uusista käsityö-aiheisista sivuista on tietoa erilaisissa yhteisöissä, mutta kun en kuulu sellaisiin niin ihan itse netistä olen nämä löytänyt, tai ovat tulleet vastaan. Saattaa olla joku muukin joka ei "yhteisö-sivustoilla" käy niin laitanpa tähän pari linkkiä.

LANKURI, Kerällä blogin kautta tämä löysin

PUNOMO, tämä taasen on Käspaikan kautta löytynyt. Avajaiset 1.11.2010

Kotoliving, Anu Harkki on tämän blogin takana.

ja tuota Googlettaessa tuli vastaan myös tällainen Kotoilua. Näköjään koti-ajatusta on eetterissä enemmänkin liikkeellä.

Ja tämän olen joskus vinkannut ja linkannut mutta laitetaan sekin tähän: Loistovinkki, ideoita joka tarpeeseen.

KS

tiistai 26. lokakuuta 2010

Lapasia


En kyll enää tee lapasia. Ne on niin hitsin vaikeita. Mun mielestä on ihan urbaanilegenda, että sukan kantapää olis vaikea tehdä. Ehei, kyllä lapaset on tosi vaikeet.

Periaate on kyll hanskassa mutt kokoasia on ihan hepreaa. Olenkohan mä koskaan saanut aikaiseksi lapasia mitkä olis olleet hyvät kaikin puolin? Tuskin.

Tiinan taulukko on hyvä, siinä on selkeät mitat ja niitä olen käyttänyt, kuten myös sukkien taulukkoa. HUOM. laitoin tuon linkin Tiinalle mutta en sieltä nyt pässyt enää noihin taulukoihin, jospa joku tarvitseva osaa ne esille kaivaa. KIITOS ANITTALLE, saatiin tähän oikea linkki tarkoittamaani taulukoihin, siinä on lapaset ja sukat samassa. Mulla on ne paperilla niin ei ollut linkkiä tallella.

Mutta kun  mittanauha näyttää aina eri lukemaa vaikka samasta paikasta mittaan pituutta. Leveys on aina liian pieni tiheyslaskelmista huolimatta. Juu, olen huomioinut, että tasaista tai pyöröä neuloessa tiheys on eri.

Nyt on ollut kahdet lapaset tekeillä, jämälangoista. Ja jämätkin loppui kesken niin tuli jämien jämiä käytetyä. Ja ku mä en tiedä minkäkokoisia käsiä lapsilla on mille oon tekemässä. Ennen lapset oli 2-vuotiaana kaksvuotiaan kokoisia, nykyään ne on mitä sattuu. Sama koskee tietysti sukkiakin. Sukat mitä mä oon aiemmin tehny Brandonille on järjestään olleet liian pieniä vaikka mukamas oon tehny riittävän kokoiset. Pah. Nyt taitaa loppua mun lastenvaatteiden neulominen, nih.

Mistähän mä olen näitä lapasia mittaillut? Molemmat oli tuollaisia oudon pitkiä, toinen on jo korjattu.




Tähän taasen on tulossa liian kapea peukalo, siis purettava.




Onko muuten lapanen lämpöisempi näin kahdella langalla neulottuna kuin jos käyttäisin langan kaksinkertaisena? Mä luulen, ett kaksinkertaisena tulee vaan isompia silmukoita ja tuuli huitoo lapasista läpi. Nämä kahdella langalla neulotut on ainakin tiiviit.

Muumipusero on vielä kesken mutta kun sen saan tehtyä niin taidan siirtyä neulahommiin, ei tuu ainakaan väärän kokoisia tuotteita. Eilen kävin Suomen Käsityönystävien kaupassa ja ostin tämmösen pienen kirjontatyön kun oli niin kivan näköinen pala se valmis mallikappale.  Siellä oli hauskoja hiirimattoja, joissa oli kuvana ryijyä, ja samanlaisilla kuvilla postikortteja. Mä kävinkin siellä just siks ku kyselin neuvoja mun tulevaan ryijyprojektiin. Joo, jäi se kesäinen miniryijy kummittelemaan, sehän oli helppo. Nyt ajattelin kokeilla jotain haastavampaa, josko se ryijyn ompeleminen sitten veisi mennessään;)


KS


lauantai 23. lokakuuta 2010

Mukamas lihamureke


Voi pyhä savu mitä kaikkea sitä myydään ja mä pönttöpää ostin! Noh, tämän toisen suuren valmistajan Uunivalmis jauhelihamureke oli edullinen ja ihan ok:n näköinen niin päätinpä kokeilla. Tuli tätä nyt syötyä kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen.

Paistoaika on sama kuin itsetehdyllä murekkeella, niin ei tämän kanssa aikaa säästä kuin taikinanteon verran. Mitä tämä mureke pitää sisällään, voit lukea valmistajalta tästä linkistä. Paljon outoja ainesosia ja muutama mun mielestä murekkeeseen kuuluva aines puuttuu kokonaan.

Mun murekkeeseen tulee jauhelihaa, kermaa ja vettä, korppujauhoja, munia, sipulia ja mausteita.

Tämän oudon lihapötkylän olisi voinut paistaa myyntirasiassaan! Siis mustassa muovilootassa. Ei hiisi vieköön, en kyllä varmalla paista mun ruokaa muovissa. Rasia näyttäisi kestävän 180 astetta. Entäs jos uunin termostaatti ei toimi just asteelleen tarkasti?





Murekkeeseen tuli kuori, Ville sanoi sitä sukelluspuvuksi. Se oli aika sitkeä, ei rapea ja maukas kuten oikeassa murekkeessa. Lihan koostumus oli hyvin, hyvin makkaramainen, ihan kuin olisi makkaraa syönyt. Ja aika mausteinenkin. Lihan makua ei tässä murekkeessa ollut.

Jos tätä olisi ihan pakko toisen kerran laittaa, niin leikkaisin ohuita viipaleita jotka grillaisin ja tarjoaisin ohikulkijoille hampurilaisena paahtoleivän välissä.

Taas sain kantapään kautta muistutuksen, että tämmösiä valmisruokia ei tässä keittiössä tarjota.

KS

EDIT 24.10.: Kiitos kommenteistanne. Niiden perusteella mun kokemus on muidenkin kokemus tästä tuotteesta. Millään verukkeella tätä ei kannata ostaa!

perjantai 22. lokakuuta 2010

Kaarrokepusero # 3







Taannoisella Englannin matkalla systeri ihastui mun oranssiin puseroon ja tilasi samanlaisen, värinä keskibeige. Minkälainen väri tuo on? Ogelin Lankamaailman syyskuun neuletapaamisessa konsultoin asiaa muutaman neulojan kanssa ja tämä väri sitten valikoitui muutamasta ruskean sävystä.

Lanka: Zitron Kokon, 35 % silkki/ 35 % puuvilla/ 30% akryyli. Kulutus: 390 grammaa

Puikot: Addi pitsipyörö 4.0 ja reunoissa 3.5

Malli: Suunnittelija Mirja Almay, käyttämäni ohje on Novita 2/99 lehdestä mutta ensimmäisen kerran ohje on julkaistu jo 1974 Muoti+Kauneus lehdessä.

Pitsipuikko on hyvä tämän neulomisessa kun tässä on kolme-oikein-yhteen kavennus, ohuella puikonpäällä sen saa hyvin koukattua. Tosin siinä pitäisi olla tosi huolellinen mutta aina ei jaksa eli omasta puserosta on kaksi silmukkaa lähtenyt karkuteille ja tässä uudessakin jo yksi oli päässyt irti. Ei haittaa, koukulla sen saa hyvin poimittua ja langanpätkällä kiinnitettyä. Mä en viitsi stressata tämmösellä asialla mikä on helposti korjattavissa.








Ensimmäinen puseron on sininen ja toinen oranssi tänä kesänä valmistunut.





Maija tosiaan tilasi tämän mutta mä annan sen etukäteisjoululahjaksi! Kivahan se oli tehdä neule, jonka tietää olevan toivottu. Eihän me aikuisille mitään joululahjoja anneta mutta tämän nyt sellaiseksi nimeän.

KS

tiistai 19. lokakuuta 2010

Tekijänoikeudesta





EDIT: 29.10.2010

TÄMÄ TARINA EI OLE TOTTA! Korjaus ja anteeksipyyntö kirjoitettuna tässä kirjoituksessa.




Edelliskesänä (2009) kuulin joltain saarelaiselta, että kauppalaivan sivulla on mun ottama kuva laivasta. En sitä silloin koskaan muistanut katsoa kunnes vasta syksyllä. Ja niinhän se kuva siellä oli. Noh, en talvella viitsinyt ruveta kauppiasta moisella asialla vaivaamaan. Kauppalaivan kuva on sekä täällä blogissa   (useammankin kerran) että kuvagalleriassani.

Tänä keväänä muistin tarkistaa asian, ja veneen kuva on siellä edelleen etusivulla, aikataulusivun kuva on sitten jostain muualta. Kesällä kauppaveneellä asioidessani totesin Enskalle, että ”sulla on hyvä kuva nettisivulla mutta olisit kysynyt multa luvan sen käyttöön”. Enska siihen, että ei heillä ole nettisivua vaan se on joku muu taho kun on sen laittanut. (Ja eihän se kauppalaiva mitään nettisivua ja mainosta tarvitse, kauppa käy taatusti muutenkin ja aikataulu on laitureilla missä vene käy. Toivottavasti käy taas ensi kesänä. Se on kyllä ihan välttämätön jotta saaressa voi rauhassa oleilla.)

Nyt mulla oli aikaa ja intoa ruveta tutkimaan asiaa. Sivun yllä pitäjä on Directa.

Ensin kahlasin netissä läpi kymmeniä TN-neuvoston lausuntoja kuvien käytöstä yms. yms. Luin tekijänoikeudesta monta sivullista lakitekstiä sieltä ja täältä, pykälä- ja selkokielellä. Tutkin erilaisten kuvatoimistojen yms. hinnastoja löytääkseni kuvalleni kultaisen keskihinnan. Se vasta vaikeata matematiikkaa onkin.

Löysin voice.fi:stä  kirjoituksen ja sitä kautta kahteen blogiin, joiden kuvia oli luvatta käytetty.

Mutta mutta, löysin myös Directaa koskevia uutisia. Yhtiö on haastettu oikeuteen laskutusepäsevyyksien vuoksi. Directa saattaa vaatia, että kaikki haastajat, joita on 1400!, täytyy kuulla erikseen.  Sanonko mä jotain . . . kai oikeuslaitoksella on muutakin tekemistä kuin kuulla noin montaa ihmistä yks kerrallaan. .

Tiedän, että mun kuvaa on käytetty luvatta, ja vieläpä kaupalliseen tarkoitukseen, ja olisin oikeutettu saamaan siitä korvauksen. Mutta mitä minä teen? Nuolen näppini. Vastassa on noin iso paha röyhkeä susi, en lähde taistelemaan sen kanssa. Eikä Directan nettisivulla ole edes mitään normi e-osoitetta mihin voisin yrittää piipittää jotain.



KS


sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Kesä on muisto vain




Terveisiä saunasta. Oli rentouttavaa, ihoa hellin saunahunajalla. Lopuksi viileä suihku niin on vähän kuin olisi käynyt uimassa. Saunassa muistelin kesän saunareissuja.

 

Tämä on Stadin paras kesäsauna! Saunarannassa on sileätä kalliota, jolla voi käydä huilimassa ja ottaa vaikka nakuna aurinkoa sekä ihana meri, jossa voi viilentää hellepäivän paahtamaa kroppaa.

Tai kuivattaa hiukset ujeltavassa tuulessa, lämmittää luunsa saunan ihanan kosteassa lämmössä, katsoa saunan pienestä ikkunasta vaahtopäitä.

Pukuhuoneessa on muiden ohjeiden lisäksi mainittuna, että kiukaalle tulee heittää lämmintä vettä. Minulle ja monille muillekin tämä on itsestään selvä asia, näin on aina tehty ja opetettu. Onkohan se kerrostalosaunominen ja muut kopperosaunat, jotka ovat vieraannuttaneet ihmiset saunomisesta? Nyt ei enää ole ongelmaa siitä, että löylyvetenä olisi merivettä kun hanavesi on  vesijohtovettä. Saaristosaunoissa on tapana käyttää löylyssä sadevettä ja veneilijät ottavat veneen tankista makean veden mukaansa löylytarpeiksi.

Saaren saunassa löylysangossa on usein kylmää vettä; eivät ne kiuaskivet semmoisesta tykkää. Niin oli taas kerran ja siitä sitten mainitsin lauteilla istuessa. Kävin uimassa, tulin takaisin saunaan ja laitoin käteni täytettyyn löylysankoon, josko nyt olisi lämpöisellä täytetty.

Käsi lähetti viestin: ah, ihanan jääkylmää vettä! Mistä tällaista saa? Jääpalat jo kiilteli silmissä.  Sitten käsi olikin jo salamana pois sangosta ja pesuhuoneen kylmävesihana alla, ei se tosin kylmää ole, vain viileätä. Joku oli täyttänyt löylysangon suoraan kiehuvasta padasta!!

Just joo, lämmin ja tulikuuma on kaks eri asiaa.  Käden iho oli arka ja oudon värinen muutaman päivän mutta mitään rakkoja tms. ei tullut. Nyt kun ulkona on viileämpää, niin tämän vahingoittuneen käden iho on heti kylmä. Hanaveden lämpötilaa kokeillessa vesi on erilämpöistä vasemmalla ja oikealla kädellä. Jonkinlainen vaurio vasemmassa kädessä siis on.

Ikinä enää en sano siitä vedestä, enkä huomauta puiden laittamisesta pesään tai patojen alle, en pyydä lisää puita henkilökunnalta, en täytä patoja, en . . .  en . . .

 * * *

Elämämuutos, kesästä syksyyn, näkyy myös kynsien kasvussa selvänä muutoksen rajana.

 

* * *

Syyskuun iltapimeällä kuvattu, salama valaisee suunnilleen saman alueen kuin myrskylyhty. Valopiirin ulkopuolella on pilkkopimeää paitsi väylämerkit vilkkuvat mustassa meressä. Voiko olla pilkkopimeää pimeämpää?

 



Kun ajatus karkaa, sen läheisyys pelottaa.



Lauri Sallisen mietelause, Princess teepussista talteen otettu.



* * *

Trubaduuri Heikki laittaa ahkerasti Kaunissaaresta kuvia blogiinsa, käykääs katsomassa Minnemaat.

* * *

Kaikille saaritutuille toivotan oikein, oikein hyvää loppusyksyä, antoisaa talvea ja tapaamisiin kesän kynnyksellä.



KS


torstai 14. lokakuuta 2010

Huovutetut lapaset


Neuloin nämä varmasti aivan liian suuriksi, lankaakin kului 150 grammaa! Ohjetta mulla ei ollut ja neuloin ihan mutu-tuntumalla.

Lanka: Viking Naturgarn, puikot 8.0




Koska koko vaikutti ihan älyttömältä, huovutin heti 60 asteessa lakanoiden kanssa. Hyvin kutistui ja koko on nyt naisen lapanen. Langassa oli sinistä ja ruskeata mutta huovuksen jälkeen niissä on enää vain sinistä. Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä lapaset pienelle lapselle. Nyt ne menee lahjapussiin odottamaan sopivaa kohdetta.




Paksut ne on ja varmasti lämpöiset.

KS


tiistai 12. lokakuuta 2010

Kesän harmistuksia



Hyttyset ja punkit, sekä ampiaiset

Hyttysiä oli tosi paljon elokuulle asti, sitten ne vähenivät ja loppuaikana niitä ei enää ollutkaan. Muutama punkki pääsi puraisemaan, onneksi iltojen punkkisyyneissä löysin ne. Jokusen inhotuksen sain napattua kun ne vielä etsivät sopivaa iskukohtaa.

Ampiaisia oli aivan valtavasti. Ei niistä mitään harmia ollut, paitsi syödessä kun ne kävivät nuuskimassa mitä hyvää on tarjolla.


Pesiä oli maassa, puissa ja pensaissa. Pienten kuusten oksilla näin ainakin viisi. Suuremmissa puissa oli isompia pesiä korkeuksissa. Syyskuussa ampiaiset pörisivät ilmassa niin, että päivisin ei hiljaista hetkeä ollut. Tipahtivatko ne kaikki sitten kuolleina alas jonakin päivänä, en tiedä.



Koirat

Hyvin, hyvin moni koiran omistaja antaa koiransa kulkea irrallaan. Nehän on pidettävä kytkettyinä koko saaren alueella. Ensimmäinen kyltti on heti laiturilla saaren tultaessa.




Lähes poikkeuksetta omistajat ovat närkästyneitä kun heille huomauttaa, että koira on pidettävä kiinni. Kuulemani perusteella kaikki koirat ovat kilttejä eivätkä tee mitään. Onneksi vielä ei ole sattunut kahta toistensa vihamieskoiraa vastakkain.

On kaikenlaisia ihmisiä, jotka esim. pelkäävät koiria; lapsia, vanhuksia, joku jota koira on joskus purrut tms. Irti kulkiessaan ne pissivät ja kakkivat minne sattuu, vaikkapa teltan nurkalle. Saarella on paljon kaikenlaisia eläimiä, joita koira voi innostua jahtaamaan. Keväällä varsinkin rannat ovat täynnä lintujen pesiä, ja myöhemmin linnunpoikasia. Myös harvinaiset kasvit ovat vaarassa kun koirien kanssa kuljetaan missä sattuu.

En ihan oikeasti ymmärrä, miksi tämä on niin vaikea asia ymmärtää ja noudattaa selkeätä järjestyssäännön määräystä.

Alkukesän yksi koira oli jatkuvasti irti. Ohi kulkiessani se aina haukkui ja usein lähti perääni. Pari kertaa olin jo ihan hysteerinen ja paniikissa eikä omistaja tehnyt elettäkään ottaa koiransa kiinni. Koira oli vielä pentu eikä totellut laisinkaan. Tein valituksen koirasta, tein toisen ja kolmannenkin. Ilmeisesti se ei enää olisi saanut tulla saareen mutta sitten tapahtui kaikenlaista muutakin ja niin koira ei enää loppukesästä ollut häiritsemässä.

Hyvä minun kannalta mutta eiköhän koirankin ollut parempi olla mantereella, ei tämä ole koiran elämää.

 

On myös ns. silmänlumeeksi hihnassa koiraa pitäviä. Koira on kytkettynä silloin, kun se kulkee poluilla ja teillä, mutta kun polku menee metsän siimekseen, niin koira päästetään irti, ”kukaanhan ei näe”.

Koirille on tehty koira-aitaus mutta se ei oikein ole koiraystävällinen ja pienemmät koirat pääsevät aidan ali. Ehkäpä ensi kesänä koirien omistajat tekevät siitä sellaisen kun koirilla pitää olla.

 

Nuotiot

Avotulen teko on kielletty, ihan yksiselitteisesti. Siitä on kylttejä pitkin saarta. Viime kesänä oli jatkuvasti metsäpalo varoitus voimassa. Saari oli rutikuivaakin kuivempi. Kuitenkin useampi nuotion alku on jouduttu sammuttamaan. Ainakin yksi palanut alue on saanut alkunsa mitä todennäköisimmin tupakannatsasta. Minulla on aina pikkutuhkis mukana, ja todella käytän sitä.

Tämä nuotio oli roihunnut yöllä ja joku sen oli ns. sammuttanut. Eihän se ollut sammunut vaan kyti vielä aamulla. Asiasta ilmoitettiin henkilökunnalle, mutta ei ne koskaan tulleet vesisankoineen paikalle vaan muutama telttailija sammutti sen omatoimisesti. Maa-aines oli noin 10 sentin syvyydeltä mustunut, nuotioon yöllä heitetty kaljapullokin oli sulanut!





On suuren suuri ihme, ettei pahempaa ole vielä sattunut. Edellisenä kesänä kyllä yksi aika suuri alue kärventyi mutta onneksi sekin kangasmetsäpalo huomattiin ajoissa ja saatiin sammutettua.



Tavarakärryt


 









Laivarannassa on tavara- ja kottikärryjä tavaroiden kuljettamista varten. Rannassa on kyltti




ja myös kärryissä on kyltti, että kärryt on palautettava heti kun tavarat on viety perille.


Mutta ei, ei niitä viitsitä palauttaa. Monet kärryt ovat koko viikonlopun telttojen vieressä. Seuraavalla veneellä saapuvat joutuvat sitten kantamaan tavaransa. Olipa eräällä teltalla kottikärryt parikin viikkoa, ja parhaimmillaan siellä oli kahdet! Asiasta huomautettaessa ei korvia lotkautettu.

Monta, monta muutakin kohtaa järjestyssäännöstä jää noudattamatta, sekä vakituisilta että satunnaiskävijöiltä.



No niin, eiväthän nämä mitään maailmaa kaatavia harmeja ole mutta kun melkein joka päivä johonkin "laittomuuteen" törmäsin niin alkoivat nämä hieman stressata. Ihmisten ajattelemattomuus ja ettei oteta toisia huomioon on . . . on . . . en osaa sanoa mitä se on, mutta väärin kuitenkin.

KS

maanantai 11. lokakuuta 2010

Uusia ja vanhoja sukkia


Uusia sukkia:


Syyskuussa, vikalla viikolla saaressa, neuloin sukkia Maija-  ja Janne-lankojen jämistä. Niistä ei kuitenkaan värit riittäneet kokonaisiin sukkiin, vaan kärjet neuloin "vähemmän" jämillä, nuo kaksi pienempää paria. Isommissa ei ole reikäiset kantapäät, kuten kuva ehkä väittää, vaan vahvistetussa neuleessa on nostettua silmukkaa siirretty. Nämä menevät joulupussiin.



 


Vanhoja sukkia, kesän käytettyinä ja nyt konepestyinä:


Nämä sukat valmistuivat alkukesästä Trekking 6 fach-langasta.



 


Kesän käytin näitä vain unisukkina ja näin nyppyiseksi ne menivät makuupussissa/peiton alla.



 


Vuonna 2003 sain kauniit kirjoneulesukat jo edesmenneeltä työkaverilta Salmelta. Olin ihaillut hänen neulomuksiaan ja valitellut kun en itse osaa kirjoneuletta. Hän toi sukat minulle kerran kun ex-työkavereiden kanssa tavattiin teatterin merkeissä (Savoy-teatteri: Naiset ensin).


Sukkien terät kuluivat lopulta puhki mutta koska varret olivat edelleen hyvässä kunnossa niin neuloin uudet terät. Vanha lanka on oletettavasti Nallea ja uusi lanka on Any-sukkalankaa Pronksi Löngapoodista Anulta. Näitä sukkia olen käyttänyt koko kesän sekä ns. krokseissa ja kumisaappaissa, onpa niillä tepasteltu kalliollakin.



 


Tämä lanka ei ole Superwash-käsiteltyä (= käsin pesu),  eli se on aika kivasti hieman huopaantunut, pehmeä mutta tiivis ja lämmin sukka jalassa. Konepesustakaan ei tämä lanka pelästynyt lainkaan, kaikki lika ei kyllä pois lähtenyt, taitaa olla pihkaa tms.



 


* * *


Kesävieras Marian Princess teepusseissa oli mietelauseita, otin ne talteen. Tässä yksi Arto Seppälän mietelmä/aforismi  pureskeltavaksenne:


 


Kun menee riittävän syvälle metsään, tulee ihminen vastaan.


 


KS


 

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Silakkamarkkinoilla, uusia neuletuttuja yms.


Eilen kävin Marian kanssa Silakkamarkkinoilla. Otin kuvia vain näistä veneistä ja kuten ei Unelma niin minäkään en saanut mastoja mahtumaan kuvaan. Mamman maailma -blogissa on hienoja kuvia markkinoilta.





Kahta asiaa en ymmärrä:

1. Joillakin kalastajilla oli savustettuna tai muulla tavoin valmistettuna KIRJOlohta? Missä oli lohi?

2. Kuusamosta tullaan Helsingin silakkamarkkinoille paistamaan muikkuja? Eikö siinä paella-pannussa voi paistaa silakoita? Missä oli halstratut silakat? Böklinkejä eli savusilakoitakin oli harvassa.



* * *

Kahvilla ja leivoksella käytiin Achanilla Jugend-salissa.

* * *

Senaatintorilla otin pari kuvaa Ulrika Eloenoran kirkon muistomerkistä.


"Tällä paikalla oli 1727-1827 Helsingin kolmas kirkko"




* * *

Tänään (keskiviikkona) olin paikallisessa Neulepiirissä! Eipä enää tarvitse mennä kulkuneuvojen päähän neulomaan vaan tämä on ihan kävelymatkan päässä!  Vuosaaren LÄHIÖASEMAlla kokoonnutaan neulomaan joka keskiviikko, uusi aika on ilmeisesti 15.00-17.00 (tarkentuu varmasti ensi viikolla). Tervetuloa neulomaan, virkkaamaan tai muuta käsityötä tekemään!

Nyt siellä oli 6 + minä. Hyvin tultiin heti juttuun ja jo jäi muhimaan suunnitelma lankamatkasta Karnaluksiin, ja tietysti muihinkin lankakauppoihin. Jezz.



* * *

Tänään radiota kuunnellessa sieltä alkoi kuulua tuttua tekstiä! Hetken ihmettelin mutta sitten sytytti: olin just eilen lukenut saman asian jostain blogista! Vaan en nyt muista mikä blogi (:  Henkilö (K) oli ollut Lapissa vaeltamassa ja nyt on viimeinen lomaviikko yms. Juke Boxin toivelevy oli kiva, kiitos!

* * *

KS

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Kuvia Stadin ytimestä


Torstaina 30.9. kävin Veen kanssa lunchilla, ekan kerran söin paistettuja nuudeleita. Hyviä olivat mutta dogibägiin oli loput otettava, annos oli valtava.

Tavattiin Kaisaniemessä. Siellä on käynyt hävitys ja kauhistus: legendaarinen Pukeva Kappakeskuksen talo on haihtunut! Pitkään Pukeva puki stadilaiset, Pukeva-tilillä oli kätevä ostaa. Silloin ei ollut luottokortteja eikä pikavippejä;)





Senaatintorilla on Karhuja. Minä tykkään tästä Einsteinista.





Piipahdettiin Sypressissä, muutama lankakerä ostettiin. Vee palasi virkanaiseksi ja minä menin torille. Kuvassa Suomen lippu, Keisarinnan kivi ja Stadin viiri.










Nykyaikaiset rakennustyömaan pressut ovat tosi kivoja, nämä näköispressut:




Uusi kahvila ja ravintola Salutorget, kurkkasin sisälle ja oli oikein kivan näköistä.




Kovasti on kansainvälistä keskustassa: Stocka on täynnä Bostonia, monessa kaupassa on Mid Season Sale (?), Ben & Jerrys on avannut Espalle jäätelöhuoneen, hmm . . . B&J on jenkeistä mutta jäde tulee Hollannista. En maistanut vaikka mieli teki, mutta en suostu maksamaan 3 euroa! yhdestä pienestä jäätelöpallosta!




KS

PS Kivoja syksykuvia Kaunissaaresta on Heikin blogissa

.