perjantai 15. tammikuuta 2010

Vauvan huopatossut


Onko ihminen vauva vaiko pikkulapsi vai mikä, kun on vielä alle vuodenikäinen? Vauvaksi Brandonia nyt sanon kuitenkin;)

Neuloin virolaisesta paksummasta hahtuvasta huopatossukat. Malli on Käspaikasta, mutta muuten silmukat ja koko on "mutu"-tuntumalla. Taisi tulla ehkä vähän pienet? Mittarilla nämä ovat kyllä pituudeltaan kokoa 22 mutta muutoin ovat vähän hassut, tai en tiedä.

Tarkoitus oli neuloa näihin joustinneulevarret sävyyn sopivalla langalla mutta en neulokaan, teen uudet tossut ja jos ne on paremman näköiset yms. niin niihin sitten ne varret. Ehkä näitä voi vaunuissa istuessa pitää, jos jalkaan menevät.

Hahtuvakiekko ja Jill-lilakirjavalanka


Aivan järkyttävän näköiset ennen huovutusta! Mutta huopuivat tosi nätisti ja pinta on kauniin karvainen ja pehmeä. Oikein hyvä kokemus siltä osin.


Kuvassa on kokovertauksena sukat, lankana Sisu ja sukkapuikot 15 cm  2.75 mm! Näitä välikokoja olen usein ihmetellyt, että tarvitaanko niitä ihan oikeasti vai ovatko ne vaan hienostelua ja välineneulontaa;) Mutta kyllä ne ihan käyttökelpoisilta vaikuttivat: 2.5 olis ollu aika pieni ja 3.0 taas ehkä hieman suuri puikkokoko näihin. Olen aiemmin neulonut Sisua 2.5 puikoilla ja ihan hyvää jälkeä on tullut niin että ei nyt Ihan Välttämättä välikokoa olis tarvinnut. Ostin viimeksi Karnassa käydessäni näitä joulupukinkonttiin ja muutamat itsellenikin.

Noiden sukkien kanssa on mennyt monta iltaa! Juu, on ne pienet ja ne neulois muutamassa tunnissa mutta kun halusin nyt tehdä tiimalasikantapään. En ole sellaista tehnyt kuin muistaakseni vuosi sitten ns. Säästösukkiin. Miten lie silloin olen nuo väkertänyt.

Etsin ohjeita netistä ja niitä löytyy niin monta kuin on tekijääkin. Kahta samanlaista ohjetta ei tainnut löytyä. Kirjoistani myös katselin. Ja Kipakoiden kalenterissakin on ohje lyhennetyin kerroksin tehtyyn kantapäähän. Käspaikan ohje alkaa innostuneesti selittäen mutta loppuun lyhyeen kuin kananlento: Pidennetyssä kerroksessa ei kerrota, kuinka jo kierretty silmukka neulotaan jne. Toisista ohjeista sen jujun löysin mutta jos vain tätä ohjetta yrittäisi noudattaa niin sormi menis ehkä suuhun.

Neuloin ja purin, otin toisen ohjeen ja neuloin ja purin, ja sama taas ja taas. Ei mikään onnistunut hyvin. Joku oli tosi hankala, toinen oli muuten outo ja kaikilla ohjeilla tuli joko reikiä tai muita möykkyjä. Lopulta kyllästyin kokeilemaan ja neuloin kantapäät miten neuloin ja reiälliset ne on. Olkoot. Meinaan kuitenkin kehdata antaa ne Brandonille.





KS




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi.